Lakimuutos helpotti puurakentamista- 5 konkreettista muutosta palomääräyksiin
Rakentamisen palomääräykset muuttuivat viime vuodenvaihteessa. Listasimme oleelliset puurakentamiseen vaikuttavat muutokset.
Uusi asetus on otettu ilmeisen hyvin vastaan, sillä se ei ole aiheuttanut palautevyöryä ministeriöön.
– Toki on muistettava, että kyseessä on ollut poikkeuksellinen vuosi koronaepidemian takia ja asetus on ollut voimassa vasta lyhyen ajan, ympäristöministeriön rakennusneuvos Jorma Jantunen kertoo.
Asetus tuo muutoksia edelliseen, vuoden 2018 alussa voimaan astuneeseen ympäristöministeriön asetukseen. Muutoksilla pyritään lisäämään entisestään materiaalineutraaliutta. Tämä tarkoittaa, että eri materiaalit halutaan mahdollisimman tasavertaisiksi.
1. Eroon kipsilevystä
Asetusmuutoksessa tarkistettiin sisäpintojen suojausverhousvaatimuksia P2-paloluokan 1-2 -kerroksisissa rakennuksissa. Niissä ei enää välttämättä tarvita kipsilevyä seinän puupintojen päällä, jos seinät on toteutettu massiivipuusta.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että puupintaa saisi aina käyttää sellaisenaan.
– Jos ajatellaan esimerkiksi suurempaa kokoontumistilaa tai hoitolaitoksia, siellä pinnan palokäyttäytymiselle asetetut vaatimukset eivät täyty, vaan puupinta täytyy vaikkapa käsitellä kemiallisesti, jotta se ei syty tai levitä paloa liian helposti. Erillistä suojaverhousta ei kuitenkaan tarvitse tehdä.
2. Parvekkeiden ja luhtikäytävien vaatimukset keventyvät
Jos esimerkiksi puukerrostalon parveke on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla, uuden asetuksen mukaan kyseisen parvekkeen ulkopinta voi seurata rakennuksen ulkopinnan vaatimuksia. Esimerkiksi asuinrakennuksissa parvekkeiden sisäseinäpinnat voivat yleensä olla käsittelemätöntä puuta.
– Tällä helpotetaan puun käyttöä parvekkeen sisäpinnoissa. Parvekkeen katon osalta vaatimukset ovat tiukemmat, Jantunen sanoo.
Asetus tuo muutoksia myös luhtikäytäviin. Kaksikerroksisten rakennusten avointen luhtikäytävien seinäpinnoissa on nyt aikaisempaa helpompaa käyttää puuta. Tämä pätee myös P1-paloluokan rakennukseen eli perinteisiin kivitaloihin. Aikaisemmin asetuksessa rajattiin luhtikäytävien puun käyttö P2-luokan rakennuksiin. Sen sijaan yli 2-kerroksisissa P2-paloluokan rakennuksissa vain R60-luokan palkeissa ja pilareissa sallitaan näkyvät puupinnat.
– Ei siis voida kikkailla niin, että parvekkeen tai luhtikäytävän yläpinta tehtäisi kakkosnelosista 50 millin välein. Tällainen ritilärakenne ei käy.
3. Autosuojan rakentaminen onnistuu
Aikaisemmat luokkiin ja lukuarvoihin perustuvat säännökset eivät mahdollistaneet autotallin toteuttamista puukerrostalon pohjakerrokseen. Muutosten myötä tämä on mahdollista, jos autosuoja on rakennuksen "kivijalassa" ja puukerrokset ovat sen yläpuolella.
– Uudessa asetuksessa tämä vaihtoehto on kirjoitettu selvemmin auki. Asetus antaa myös tarkat pinta-alavaatimukset. Niin sanottuun kaupunkipientaloon saa toteuttaa pienemmän autosuojan, koska rakennuksessa ei ole automaattista sammutuslaitteistoa, Jantunen selvittää.
– Eihän se ole kiva, jos puurunkoiseen kerrostaloon ei saa tehdä autosuojaa. Näillä muutoksilla pyritään edistämään puunkäyttöä ja toisaalta helpottamaan ja laajentamaan suunnitteluratkaisuja, vaikka puuta ei suoranaisesti niissä käytettäisi.
4. Puukerrostalon myymälätilojen koko kasvaa
Jo aiemman asetuksen mukaan puukerrostaloon voi sijoittaa myös myymälätiloja, mutta myymälätiloja koskeva palo-osastointivaatimus on ollut varsin tiukka. Nyt yli kaksikerroksisen P2-paloluokan rakennuksen kivijalassa olevan myymälätilan palo-osaston pinta-alaa on kasvatettu aikaisemmasta 300 neliöstä 1200 neliöön.
Asetus määrittelee liiketiloille saman ehdon kuin autosuojille, eli ensimmäisen kerroksen täytyy olla esimerkiksi kivirakenteinen, jotta suurempi palo-osasto on mahdollinen.
5. Helpotuksia ikkunoiden tiiviysvaatimukseen
P1-luokan 1- tai 2-kerroksisissa ja korkeintaan 28 metriä korkeissa tuotanto- tai varastorakennuksissa sekä kokoontumis- ja liikerakennuksissa on lievennetty puun käytön vaatimuksia julkisivuissa. Määräyksiä lievennettiin niin, että ulkoseinän ja ikkunoiden sekä muiden aukkojen ei tarvitse enää täyttää EI30 palonkestävyysvaatimusta.
– Nyt voidaan käyttää puujulkisivua, jos esimerkiksi ulkoseinä ja ikkunat täyttävät E30-luokan palovaatimukset tai jos ulkoseinään rajoittuva palo-osasto on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla tai paloilmoittimella, Jantunen sanoo.
Info
Pähkinänkuoressa:
Asetusmuutoksessa tarkistettiin sisäpintojen suojausverhousvaatimuksia P2-paloluokan 1-2 -kerroksisissa rakennuksissa.
Jos esimerkiksi puukerrostalon parveke on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla, uuden asetuksen mukaan kyseisen parvekkeen ulkopinta voi seurata rakennuksen ulkopinnan vaatimuksia.
Kaksikerroksisten rakennusten avointen luhtikäytävien seinäpinnoissa on aikaisempaa helpompaa käyttää puuta.
Muutosten myötä on mahdollista toteuttaa autotalli puukerrostalon pohjakerrokseen, jos autosuoja on rakennuksen "kivijalassa" ja puukerrokset ovat sen yläpuolella.
P1-luokan 1- tai 2-kerroksisissa ja korkeintaan 28 metriä korkeissa tuotanto- tai varastorakennuksissa sekä kokoontumis- ja liikerakennuksissa on lievennetty puun käytön vaatimuksia julkisivuissa.
Aiheeseen liittyvää
Ilmastoystävällinen rakentaminen vaatii nopeita toimia - Ympäristöministeriö tiedottaa
Rakennukset ja rakentaminen kuluttavat puolet maapallon luonnonvaroista ja noin 40 prosenttia energiasta. Ne aiheuttavat noin kolmanneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä väestönkasvun, kaupungistumisen ja merenpinnan nousun kasvattaessa rakentamisen tarpeita entisestään. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen vetosi New Yorkissa YK:n kestävän kehityksen kokouksen yhteydessä rakennusalaan vähähiilisen rakentamisen vauhdittamiseksi.
Miten saavutetaan hiilineutraali huomen? Mitkä ovat vaikutukset rakennusalalle?
Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen 2040-luvulla. Nämä aiheet siivittävät monia keskusteluja, joita käydään mm. erilaisissa paneeleissa, eduskunnassa, ympäristöministeriössä, kunnissa sekä eri toimialoilla. Jopa hallitusohjelmaan on kirjattu oma osa-alueensa asian puolesta; "Osallistava ja osaava Suomi".
Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki
Edellinen maankäyttö- ja rakennuslaki on ollut voimassa 20 vuotta. Muutospainetta lakimuutoksille aiheuttaa ympäristössä ja lainsäädännössä tapahtuvat muutokset. Muutokset kuten, hiilineutraaliuden tavoittaminen on yhtenä suurena haasteena rakentamisessa tulevaisuudessa. Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki – uudelta nimeltään kaavoitus- ja rakentamislaki – asettaa puitteet tulevaisuuden rakentamiselle, mutta mitkä ovat uuden kaavoitus- ja rakentamislain tavoitteet, sisältö ja nykyinen tilanne?
LYYRA – Hakaniemen uusi tiilikortteli
Hakaniemeen on rakenteilla uusi maamerkki, kolmen rakennuksen LYYRA-kortteli. Alueen viime vuosien lähes ainoat uudisrakennukset nousevat Siltasaarenkadun molemmin puolin aivan metron sisäänkäynnin viereen.
Massiivitiilirakenteinen kerrostalo kennoharkoilla
Sata vuotta sitten kaupunkien keskustoissa kerrostalot rakennettiin tiilestä. Nämä tiilirunkoiset talot ovat säilyttäneet arvonsa ja ovat edelleen rakenteiltaan hyvässä kunnossa. Nyt tiili on löydetty uudestaan kerrostalojen runkorakenteeksi.Keski-Euroopassa kennoharkko on yleisesti käytetty materiaali kerrostalojen runkorakenteissa. Ensimmäiset Poroton-kennoharkoilla muuratut kerrostalot Suomessa ovat valmistuneet Kotkaan ja Joensuuhun ja uusia hankkeita on käynnistymässä esimerkiksi Helsingissä. Massiivinen ja hengittävä kennotiilirakenne on sekä energiataloudellinen että kosteusteknisesti toimiva, mutta samalla myös U-arvoltaan nykyvaatimukset täyttävä.
Peltituotteet – muun muassa kelat, reikälevyt ja arkit – rakentamisen monipuoliseen käyttöön
Metehen laaja raaka-ainevarasto on yksi Suomen kattavimpia ja tarjoaa laadukkaan sekä kilpailukykyisen vaihtoehdon raaka-ainetoimituksille. Joustavan palvelun ja nopean tuotannon avulla varmistetaan sujuvat toimitukset asiakkaille. Erikokoisten kelojen lisäksi Metehe toimittaa rainoja, arkkeja sekä reikälevytuotteita.
