Kylmä suihku painovoimaiselle ilmanvaihdolle: Energian talteenotto on mahdotonta

– Ehkä painovoimaisesta ilmanvaihdosta on "kohkattu" liikaakin. Ajattelen niin, että painovoimainen ilmanvaihto on miettimisen arvoinen juttu vanhemmassa kohteessa, jossa halutaan säilyttää rakentamisajankohtaan liittyviä ratkaisuja.

Mäkinen suhtautuu painovoimaiseen ilmanvaihtoon kriittisesti, koska hän ei usko sillä päästävän tulossa oleviin energiatehokkuusvaatimuksiin.

– Lisäksi säädettävyys on iso kysymysmerkki. Toiminnan ohjaaminen ja energian talteenotto on erittäin vaikeaa, ellei mahdotonta. Koneellisen tulopoistoilmanvaihdon kohdalla ilmanvaihto on huomattavan hallittua ja energiatehokkuusratkaisuilla voidaan aidosti vaikuttaa.

Painovoimaisen ilmanvaihdon teho perustuu ulko- ja sisälämpötilan väliseen lämpötilaeroon. Lämmin ilma nousee ylöspäin, ja se ohjautuu katon kautta hormista ulos. Ilman siirtyessä ulos sisälle syntyy pieni alipaine, joka saa raikkaan ulkoilman siirtymään sisälle. Yleensä ilma tulee sisälle rakennukseen ikkunan puitteissa olevien rakojen tai ulkoseinällä olevan venttiilin kautta.

Painovoimaisen ilmanvaihdon hallitseminen on erityisen vaikeaa kesällä, koska lämpötilaeroa sisä- ja ulkotilojen välillä ei juuri ole. Talvella lämpötilaero on merkittävästi suurempi, jolloin järjestelmä toimii tehokkaammin.

– Toki tuuletuksen voi hoitaa avaamalla ikkunat, kuten eteläisessä Euroopassa on totuttu tekemään. Suomessa se tuntuu ehkä hieman oudolta ajatukselta, vaikka ei ikkunoiden kautta tuulettamisessa sinänsä mitään väärää ole, Mäkinen sanoo.

Ilmanvaihto on tärkeää paitsi asukkaiden, myös rakennuksen kunnon kannalta. Ilman tulee vaihtua, jotta sisäilman kosteus ei aiheuttaisi ongelmia rakenteissa. Energiansäästön kannalta ongelmaksi painovoimaisessa ilmanvaihdossa voi nousta lämpöenergian tuhlaaminen.

– Kaikki se ilma, joka ulos siirtyy, vie mukanaan lämpöenergiaa. Koneellisessa ilmanvaihdossa pystytään ottamaan lämpöä talteen ulospuhallettavasta ilmasta. Painovoimaisen ilmanvaihdon kohdalla se ei onnistu, koska lämmön talteenotto aiheuttaisi liikaa virtausvastusta ja estäisi ilman liikkeen ainakin osittain.

Mäkinen ei tunnista ilmiötä, jossa koneellista ilmanvaihtoa kohtaan kohdistuisi epäluuloja tai tyytymättömyyttä. Hän pitää mahdollista negatiivista mielikuvaa seurauksena kokemuksista, joiden taustalla voi olla laiminlyöty huolto.

– Koneellinen tulopoistoilmanvaihto on todella hyvä, kun järjestelmä suunnitellaan ja rakennetaan oikein. Lisäksi sitä on käytettävä ja huollettava oikein. On todella tärkeää, että järjestelmää huolletaan säännöllisesti. Mitä kehittyneempi järjestelmä on kyseessä, sitä enemmän siinä on huoltoa vaativia osia. Sisäilmaongelmien kohdalla menee helposti sekaisin, onko kyse järjestelmän viasta vai heikosta huollosta. Usein on kyse jälkimmäisestä.

Laitteiston suodattimen likaantuminen voi pahimmillaan vähentää merkittävästi ilman vaihtumista sisätiloissa. Hankaluuksia voi aiheuttaa myös väärin säädetty ilmamäärät, minkä takia sisätiloihin voi syntyä epämiellyttävää hajua.

– Jos tuloilmalaitteet on suunnattu väärin, seurauksena voi olla vedon tunne. Sama ilmiö voi toteutua, jos ilma liikkuu liian nopeasti.