Kumppanuudet lisääntyvät rakennusalalla koronasta huolimatta
Yhä useampi rakennushanke Suomessa toteutetaan perinteisen kilpailuttamisen sijaan erilaisilla kumppanuusmalleilla. "Lähes puolet tämän vuoden suurista urakoistamme tehdään kumppanuuksien avulla", kertoo yli 30 %:n kasvua tekevän DDC-Tekniikka Oy:n toimitusjohtaja Jussi Leinonen. "Alaa vaivannut vastakkainasettelu vähenee ja erimielisyyksille on vähemmän sijaa", arvioi kumppanuuksien hyötyjä Rakennusteollisuuden sopimusasioista vastaava lakimies Karri Kivioja
Urakoitsijoiden pitkäaikaiseen yhteistyöhön perustuvat kumppanuudet lisäävät suosiotaan rakennusalalla. Tämä näkyy erityisesti aliurakoitsijayritysten tulovirtojen keskittymisenä muutamaan tärkeään kumppaniin, joiden kanssa urakoidaan useita kohteita yhdessä.
Tamperelaisen rakennusautomaatiourakoitsija DDC-Tekniikka Oy:n liikevaihdon odotetaan kasvavan yli 30 %:lla yli 2 miljoonaan euroon tänä vuonna.
"Lähes puolet tämän vuoden suurista urakoistamme tehdään kumppanuuksien avulla, ja luku tulee myös tulevina vuosina olemaan korkea", kertoo DDC-Tekniikan toimitusjohtaja Jussi Leinonen.
Myös Rakennusteollisuuden mukaan kumppanuuksien lisääntyminen näkyy alalla selvästi.
"Erilaiset yhteistoiminnalliset toteutusmuodot ovat jatkuvasti yleistymässä rakennusalalla, ja erityisesti allianssimalli on lyönyt itsensä läpi viime vuosina", kertoo Rakennusteollisuuden sopimusasioista vastaava lakimies Karri Kivioja.
Koronakriisillä ei vaikutusta kumppanuuksiin
Perinteinen tapa toteuttaa rakennushankkeita on kilpailuttaa aliurakoitsijat hinnan mukaan jokaiselle työmaalle erikseen ja suunnitella hanke ennen toteutusta.
"Tällöin jokaisella työmaalla on aina uudet tekijät ja toimintatavat. Virheiden määrä voi kasvaa, ja myöhästymiset lisäävät myös tilaajan kuluja. Kumppanuuksien avulla työn jälki paranee ja työmaat valmistuvat nopeammin", Jussi Leinonen sanoo.
Rakennusteollisuuden Karri Kiviojan mukaan kumppanuuksien etuna on se, että keskeiset osapuolet ovat usein jo suunnitteluvaiheesta lähtien tuomassa oman asiantuntemuksensa hankkeeseen.
"Näin suunnittelu ja toteutus eivät ole irrallisia vaiheita, vaan parhaan lopputuloksen mahdollistavia ratkaisuja haetaan yhdessä alusta asti. Samalla alaa vaivannut vastakkainasettelu vähenee ja erimielisyyksille on vähemmän sijaa. Hyvät kokemukset ja onnistuneet hankkeet ovat luoneet yhteistoiminnalliselle toteutukselle positiivisen kierteen."
Rakennusteollisuudessa ei arvioida koronatilanteen vaikuttavan kumppanuuskehitykseen.
"En usko, että koronakriisi pitkittyessäänkään vaikuttaa pitkäjänteiseen kumppanuuskehitykseen. Luonnollisesti, jos yksittäinen hanke kriisiytyy ulkoisista syistä, myös osapuolten välille syntyy helpommin riitoja", Kivioja arvioi.
Uusi Taysinrakennus valmistui paikallisin voimin
Tampereen yliopistollisen sairaalan uusi F-rakennus on toteutettu urakoitsijoiden välisen kumppanuusmallin avulla.
"F-rakennus valmistui aikataulussa ja alle budjetin paikallisin voimin, joten hankkeeseen voi olla varsin tyytyväinen. F-rakennuksessa urakoitsijat ovat ehdottaneet työmaan aikana aiemmin hyviksi todettuja toteutusratkaisuja ja niitä on hyödynnetty yhdessä parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi", kertoo rakentamisen projektipäällikkö Jarno Virolainen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä.
Noin 32 miljoonaa euroa kustantaneessa rakennuksessa alkaa toiminta syyskuussa 2020.
Lähde: DDC-Tekniikka Oy
Aiheeseen liittyvää
Kuormituslaskurilla lasket Habito-seinän kuormituskestävyyden
Gyproc Habito® on markkinoiden kovin kipsilevy, joka kestää kulutusta ja tarjoaa aivan uudenlaista ripustamisen vapautta. Habitolla on helppo rakentaa sisäseiniä, jotka eivät pienistä kolhiinnu ja joihin voi ripustaa suoraan esimerkiksi keittiön kaapistot. Lisäksi kipsilevy on fiksu valinta ääneneristyksen ja paloturvallisuuden suhteen.
Ilmastoystävällinen rakentaminen vaatii nopeita toimia - Ympäristöministeriö tiedottaa
Rakennukset ja rakentaminen kuluttavat puolet maapallon luonnonvaroista ja noin 40 prosenttia energiasta. Ne aiheuttavat noin kolmanneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä väestönkasvun, kaupungistumisen ja merenpinnan nousun kasvattaessa rakentamisen tarpeita entisestään. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen vetosi New Yorkissa YK:n kestävän kehityksen kokouksen yhteydessä rakennusalaan vähähiilisen rakentamisen vauhdittamiseksi.
Miten saavutetaan hiilineutraali huomen? Mitkä ovat vaikutukset rakennusalalle?
Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen 2040-luvulla. Nämä aiheet siivittävät monia keskusteluja, joita käydään mm. erilaisissa paneeleissa, eduskunnassa, ympäristöministeriössä, kunnissa sekä eri toimialoilla. Jopa hallitusohjelmaan on kirjattu oma osa-alueensa asian puolesta; "Osallistava ja osaava Suomi".
Uusiutuva polttoöljy tuli markkinoille
Energiayhtiö Neste on ensimmäisenä Suomessa tuonut markkinoille 100-prosenttisesti uusiutuvista raaka-aineista valmistetun polttoöljyn. Neste MY uusiutuva polttoöljy™ soveltuu käytettäväksi kaikissa polttoöljykäyttöisissä koneissa ja valtaosassa nykyisistä öljylämmityslaitteista.
Yhä useampaan uudiskohteeseen hankintaan yhteiskäyttöauto, näin se toimii
Jo asuinkerrostalon suunnitteluvaiheessa päätetty yhteiskäyttöauton hankinta lisää kohteen vetovoimaa ja asunnonostajien kiinnostusta. Taloyhtiön yhteinen yhteiskäyttöauto voi kaavasta riippuen myös vähentää velvoiteparkkipaikkojen määrää.
YM: Vapaaehtoinen sopimus työmaiden päästöjen vähentämiseksi
Ympäristöministeriön (YM) tiedote 4.5.2020Ympäristöministeriö sekä Espoon, Helsingin, Vantaan ja Turun kaupungit neuvottelevat vapaaehtoisesta green deal -sopimuksesta työmailla syntyvien päästöjen vähentämiseksi. Sopimus on tarkoitus allekirjoittaa kesällä 2020, mutta sopimuksessa määritellyt toimenpiteet on jo osin käynnistetty.Sopimuksen tavoitteena on, että kaupunkien työmaat ovat vuoden 2025 loppuun mennessä fossiilivapaita, eli niillä ei käytetä fossiilisia polttoaineita työkoneissa tai työmaiden sisäisissä kuljetuksissa. Työmaiden sähkönä ja lämmityksessä käytetään uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä, kaasua, nestemäisiä polttoaineita tai kaukolämpöä. Lisäksi tavoitteena on, että vuoden 2030 loppuun mennessä myös työmaiden ulkoisissa kuljetuksissa käytettävät ajoneuvot toimivat fossiilivapailla polttoaineilla, ja työmailla käytettävistä työkoneista ja työmaiden kuljetuksista vähintään 50 prosenttia toimii sähköllä, biokaasulla tai vedyllä.
