• Ajankohtaista
  • Energia
  • LVI
  • Materiaalit
  • Palvelut
  • Rakentaminen
  • Remontti
  • Sisustus
  • Talo
  • Tutkimus
  • Varusteet

  • Etusivu
  • Materiaalit

Kuinka usein julkisivuja pitää huoltaa ja miten?

Yksi tekijä vaikuttaa ylitse muiden

Rakentaja toimitus
Julkaistu 09.02.2022Päivitetty 27.07.2022
20222_76852.jpg

Tiilimuurin kohdalla ensimmäinen huolto tulee eteen aikaisintaan noin 15 vuoden kohdalla.

Sääolosuhteet vaikuttavat eniten julkisivujen huoltotoimenpiteisiin. Listasimme myös ovien, ikkunoiden ja vesikaton vaatimat huollot.

Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan laitoksella on selvitetty eri julkisivutyyppien vaatimien huoltotoimenpiteiden tarvetta rakentamisen jälkeen. Tyypillisesti julkisivujen suunnittelun tavoitekäyttöikä on 50 vuotta, mutta selvityksessä on tarkasteltu tarvittavia huolto- ja uusimistoimenpiteitä 100 vuoden käyttöiällä.

Ramboll Oy:n korjausrakentamisen johtava asiantuntija Jukka Lahdensivu pitää huoltotarpeen tarkkoja ajankohtia suuntaa-antavina.

– Julkisivujen ja niihin liittyvien liitosten huolto kuuluu osana normaaliin kiinteistönpitoon, joka tulee ohjeistaa rakennuksen huoltokirjassa. Huollon tarve riippuu oleellisesti käytetyistä rakenneratkaisuista sekä erityisesti julkisivujen saamasta säärasituksesta.

Lahdensivu huomauttaa, että rannikolla ja eteläjulkisivuilla auringonpaisteen ja viistosateen aiheuttama rasitus on suurinta koko Suomessa, joten eteläjulkisivuja pitää myös huoltaa useammin kuin suojaisempia pohjoisjulkisivuja.

Näin julkisivuja huolletaan

Tiilijulkisivu

Tiilimuurin kohdalla ensimmäinen huolto tulee eteen aikaisintaan noin 15 vuoden kohdalla, jolloin uusitaan elastiset saumat. Laastisaumojen pintaosia joudutaan korjaamaan tyypillisesti 20–25 vuoden kuluttua rakennuksen valmistumisesta. Rannikkoalueella kyseiset huollot tehdään pääsääntöisesti hieman aikaisemmin rankempien ilmasto-olosuhteiden kuten viistosateen takia. Rannikolla viistosateen osuus on sisämaata suurempi isomman sademäärän ja kovempien tuulien vuoksi.

– Tiilijulkisivun elastisille saumoille sade ei ole läheskään niin rasittava tekijä kuin auringon UV-säteily, Jukka Lahdensivu sanoo.

Laastisaumoille rasitusta aiheuttaa tyypillisesti pakkasrapautuminen. Huoltotarve toistuu viidentoista vuoden välein.

Puujulkisivu

Tampereen teknillisen yliopiston kartoituksessa puujulkisivu kehotetaan huoltomaalaamaan ensimmäisen kerran viiden vuoden kuluttua. Lahdensivun mukaan käytännössä tämä voi olla hieman liian aikaista.

– Tyypillisesti maalien valmistajat suosittelevat ensimmäistä uusintamaalauskäsittelyä 7–12 vuoden välein. Sisämaassa ensimmäinen käsittely riittäisi todennäköisesti noin kymmenen vuoden kohdalla.
Samoin kuin tiillimuurin saumoille, maalille rasitusta aiheuttaa etenkin UV-säteily. Kun maali alkaa hilseillä pinnasta, puuhun pääsevä kosteus verottaa maalin suojaavaa vaikutusta ja tällöin kosteus pääsee vaurioittamaan puuta etenkin rannikkoalueilla.

Lahdensivu huomauttaa, että alkuperäisen maalikerroksen päälle saa maalata korkeintaan kaksi kerrosta. Maali poistetaan julkisivusta rannikkoalueilla ensimmäisen kerran 20 vuoden kohdalla ja sisämaassa 30 vuoden kohdalla.
Ulkoverhouslautojen poistaminen on edessä rannikolla 45 vuoden kohdalla ja sisämaassa 55 vuoden kohdalla. Tällöin uusitaan etelä- ja länsijulkisivut.

– Kosteusrasituksen, UV-säteilyn ja lämpörasituksen vaikutuksesta puu ei pysy enää suorana vaan alkaa kääntyillä ja naulat alkavat irrota, jolloin kosteus pääsee ulkoverhouslautojen väleihin ja puun solukkoon, Lahdensivu selvittää.

Ohutrappaus

Ohutrappauksella toteutetut julkisivut uudelleenmaalataan silikonihartsimaalilla ensimmäisen kerran 15 vuoden päästä valmistumisesta. Seuraava maalaus tehdään 40–45 vuoden kohdalla.
Silikonihartsipinnoite ei läpäise vettä, mutta päästää vesihöyryn ulos rakenteesta.

– Tämä on rakenteen kannalta hyvä ominaisuus, koska rappauksen mahdollinen kosteus haihtuu pois diffuusion vaikutuksesta, mutta sade ei pääse rappauskerrokseen.

Paksu eristerappaus

Paksurappaus on ollut ohutrappauksen ohella pitkään suosittu julkisivupinnoite kerrostaloissa sileän ja saumattoman pinnan ansiosta. Siinä missä ohutrappauksen paksuus on 8–10 millimetriä, paksun eristerappauksen paksuus on 25 millimetriä. Rappaustyyppien erona on muun muassa se, että ohutrappauksessa käytettävät laasti eivät käytännössä ime itseensä vettä. Paksut rappaukset ovat selvästi huokoisempia. Lisäksi kiinnitys rakennuksen runkoon on täysin erilainen: ohutrappaus kiinnittyy laastitartunnalla lämmöneristeiden pintaan, jotka on puolestaan kiinnitetty betoniseen sisäkuoreen. Paksurappaus kiinnitettään mekaanisten kiinnikkeiden ja rappausverkon avulla betoniseen sisäkuoreen.

Paksut eristerappaukset edellyttävät elastisia saumoja keskimäärin 12 metrin välein. Saumat puolestaan vaativat huoltotoimenpiteitä verrattain usein, ensimmäisen kerran noin 15 vuoden kohdalla ja sen jälkeen 15 vuoden välein.

– Nykyiset sauma-aineet ovat sellaisia, että UV-säteily vaurioittaa niitä enemmän kuin vanhoja 1970-luvun saumoja, jotka sisälsivät PCB:tä ja lyijyä, Lahdensivu kertoo.

Betonijulkisivu

Betonijulkisivut eivät ole nykyisin yhtä suosittuja kuin ohutrappauksella toteutetut julkisivut, mutta huoltotoimenpiteitä betoni vaatii vähemmän.

– Käytännössä huollot ovat saumojen uusimista. Jos betonijulkisivun suunnittelee nykyisillä ohjeilla, ei ole mitään ongelmaa saavuttaa sadan vuoden käyttöikää. Siinä mielessä nykyisiä betonijulkisivuja ei mitenkään voi verrata 70-luvun betonielementteihin.

Nykyisin betonielementeissä on ruostumaton raudoitus, mikä eliminoi korroosio-ongelmat. Lisäksi elementeissä käytetään systemaattisesti lisähuokostusta, mikä on vähentänyt pakkasrapautumisen riskiä.
Betonielementtien elastiset saumat uusitaan 15 vuoden välein.

Näin ikkunoita, ovia ja vesikattoa huolletaan

Ikkunat

KH-kortti määrittelee ikkunoiden keskimääräisen teknisen käyttöiän. Julkisivujen tavoin ikkunoiden pahin rasitus syntyy rannikkoalueilla, joissa haasteena on viistosade. Kevyimmässä rasitusluokassa ovat sisämaassa olevat pientalot, joissa hyvät räystäät vähentävät saderasitusta.

Puu-alumiini-ikkunoiden elinkaareksi on määritelty rannikolla 40 vuotta ja sisämaassa 60 vuotta. Niiden tarkistusväli on viisi vuotta. Maalauksen ja tiivistämisen aikahaitari on määritelty KH-kortissa varsin väljästi, 3–12 vuoteen. Kyseessä on ikkuna, jossa on alumiiniprofiili ja lämpölasi.

– Omassa talossani on puualumiini-ikkunat, joita ei ole tarvinnut tiivistää kertaakaan 20 vuoden aikana, Lahdensivu sanoo.

Julkisivujen tavoin ikkunoiden pahin rasitus syntyy rannikkoalueilla, joissa haasteena on viistosade.

Julkisivujen tavoin ikkunoiden pahin rasitus syntyy rannikkoalueilla, joissa haasteena on viistosade.

Puuikkunoita ei ole käytetty enää pitkään aikaan puualumiini-ikkunoiden yleistymisen jälkeen. Niiden käyttöikä on pidempi ja huoltotarve vähäisempi.
Jos rakennuksen käyttöiäksi arvioidaan 100 vuotta, KH-kortin mukaan puualumiini-ikkuna säilyy saman ajan, jos se tarkastetaan päällisin puolin kerran vuodessa ja tiivisteet 5–10 vuoden välein.

– Tiivisteet alkavat vanhentua UV-säteilyn vaikutuksesta. Sen seurauksena ikkunan sadeveden pitävyys kärsii etenkin eteläisellä julkisivulla. Aurinko siis haurastuttaa tiivisteet, Lahdensivu selvittää.

Ovet

Asuinrakennuksissa yleisten puisien ulko-ovien tekniseksi käyttöiäksi arvioidaan KH-kortissa 30–50 vuotta. Ovien huoltomaalaus tai käyntisovituksen parantamistyö tehdään 5–15 vuoden välein.
Ulko-oviin ei kohdistu samanlaista rasitusta kuin ikkunoihin, koska ovet ovat yleensä alempana ja niihin sataa harvemmin suoraan.

– Toki rakennuksen pääovia käytetään paljon, joten tiivisteet kuluvat ja saranoita pitää huoltaa. Tarve on silti melko vähäinen. Omassa talossani on ollut 20 vuotta sama ulko-ovi, josta olen joutunut kaksi kertaa uusimaan lukkopesän. Mitään muuta huoltotoimenpidettä ei ole tehty, ellei saranoiden öljyämistä lasketa.

Lahdensivu huomauttaa, että nykyisin suosittu tumma ulkoväri voi aiheuttaa kuumassa auringonpaisteessa oven rungon vääntymistä, koska oven ulko- ja sisäpinnan välille syntyy suuri lämpötilaero auringonpaisteen vaikutuksesta.

Vesikatto

Asuinkerrostalossa tyypillisin vesikattotyyppi on bitumikermikate. Sen elinkaari on KH-kortin luokitusten mukaisesti vaikeissa rannikko-olosuhteissa 20 vuotta, tavanomaisissa sisämaaolosuhteissa 30 vuotta ja kevyissä olosuhteissa 35 vuotta. Silmämääräinen tarkistus tehdään viiden vuoden välein.

– Kunnossapitojakso on kymmenen vuotta. Kerran vuodessa pitäisi tarkistaa, onko vesikatolle kertynyt roskia tai onko katossa kulumaa. Aurinko voi haurastuttaa bitumikermin, jolloin huoltotyönä on paikkaaminen. Paikkaus tehdään uudella bitumikermillä, Lahdensivu kertoo.

Tyypillinen huoltotoimenpide on myös kattokaivojen sihtien puhdistaminen. Samalla tarkistetaan, jääkö vesi makaamaan jonnekin esimerkiksi roskien takia.

– Jos vesi makaa vesikatossa, se rupeaa kasvamaan sammalta, haurastuttaa bitumikermiä ja lyhentää käyttöikää.

Peltikatto

Peltikaton käyttöikä on KH-kortin mukaisessa luokituksessa 30, 40 tai 50 vuotta vallitsevien olosuhteiden mukaisesti. Peltikatolle tehdään silmämääräinen tarkastus viiden vuoden välein ja huoltomaalaus 10–15 vuoden välein.

– Kaikkiin katemateriaaleihin liittyy läpivientien kuten hormien liitosten tarkastus ja mahdollisten kattoikkunan kohtien tarkistus. Ne ovat oleellisia tarkastettavia paikkoja. Liitoskohtien on oltava ehjiä.

Rakentaja.fi
Materiaalit
julkisivu
taloyhtiön hallinnointi
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje
Alan uutisia, tutkimuksia, tuotetietoa, asiantuntijahaastatteluja, keskusteluja – RakentajaPRO:n uutiskirjeessä saat kerran viikossa sähköpostiisi koosteen rakentamisen ammattilaiselle ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje on maksuton.

Aiheeseen liittyvää

202111_73511.jpg

Epävarmuus rakennusten elinkaariarvioissa kasvaa - Näin ilmastonmuutos vaikuttaa

Rakennusten elinkaariarvioinnin merkitys korostuu, kun laskentamalleissa otetaan entistä enemmän huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset. Suomessa ei kuitenkaan ole käytössä varsinaisia standardeja siitä, miten pitkään rakennuksen on kestettävä. Ainoa laskennallinen käyttöikä koskee betonirakenteiden korroosiovaurioitumista ja betonin pakkasrapautumista.

20222_76869.jpg

Edessä kuntotutkimus? Näin se tehdään - Pieni säästö voi kostautua

Kuntotutkimuksen ammattilaiset kertovat, mitä esimerkiksi julkisivun kuntotutkimuksessa tarkkaan ottaen tehdään.

202111_73756.jpg

Hyviä uutisia lämmitysremontoijille - lisää avustusrahaa on tulossa

Hallitus ehdottaa kymmenen miljoonan euron lisärahaa asuinrakennusten energia-avustukseen.

202112_73958.jpg

Laatusertifioinnista lisää laatua rakentamiseen

Laatusertifioinnin tarkoituksena on parantaa rakentamisen laatua ja luoda yrityksille ja yksityisille suomalainen, luotettava ja varma sertifikaattivaihtoehto. Rakennustöihin kuuluu runsaasti työtehtäviä, joiden epäonnistuminen tuo suuren riskin lopputuloksen laadulle. Sertifioinnilla pyritään takaamaan rakennustyön onnistuminen ja laatu niin, ettei seurauksena ole esimerkiksi sisäilmaongelmia.Rakentamisen laatua pyrkii parantamaan Suomen Laatusertifiointi ry omalla laatusertifikaatillaan. Mistä on kyse?

20202_62606.jpg

Led-nauhaprofiilien monet asennustavat

Tässä artikkelissa esitellään led-nauhalla valaistuja kohtia kodeissa, nimenomaan alumiiniprofiilin valinnan kannalta. Alumiiniprofiili on se osa led-nauha-asennuksesta, joka jää monesti piiloon epäsuoran valaistuksen asennuksissa, mutta vaikuttaa olennaisesti valon avautumiskulmaan ja led-nauhan kestävyyteen. Eri malliset profiilit sopivat erilaisiin asennuspaikkoihin. Profiilin muovikansi pehmentää valoa, tasoittaa valon ja varjon rajaa, sekä suojaa led-nauhaa pölyltä ja roiskeilta.

Vanhan rakennuksen purku tontin keskiosasta.

Uudistettu lainsäädäntö tuo rakennusten purkajille uusia velvollisuuksia

Maankäyttö- ja rakennuslain korvaava Kaavoitus- ja rakentamislakiehdotus keräsi lähes 550 lausuntoa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton