Koronakoirat vakuuttivat YIT:n"Lisäsivät välittämisen tunnetta porukkaan"
Koronakoirakaverit / Kuva: YIT
YIT otti keväällä koronakoirat avuksi viruksen kantajien havaitsemiseksi. Kokeilun haasteeksi paljastui tietosuoja.
Oireettomien kantajien jäljittämiseen tarkoitetut koronakoirat saapuivat osalle YIT:n työmaista. Kyseessä oli kokeilu, jonka aikana kymmeneltä työmaalta kerättiin lähes 1000 näytettä. Kokeilun aikana tartuntojen leviäminen estettiin todistetusti ainakin yhdellä isolla työmaalla. Jo ennen YIT:tä koronakoirat otettiin käyttöön SRV:n Siltasairaalan työmaalla viime maaliskuussa.
Koirien kyky tunnistaa koronaviruksen kantajia perustuu niiden tarkkaan hajuaistiin. Ideana on, että koira haistelee henkilön ja tekee niin sanotun "merkkauksen" paikan päällä, jolloin koronapositiiviseksi tunnistettu henkilö voidaan ohjata välittömästi koronatestiin.
Koulutettu koronakoira kykenee tunnistamaan koronaviruksen parhaimmillaan jopa neljä päivää ennen kuin virus näkyy testissä. Koirat tekevät työtään tarkasti, sillä kliinisissä testeissä eläinten on havaittu tunnistavan viruksen lähes 100-prosenttisella varmuudella.
– Koirat nostivat entisestään tietoisuutta ja lisäsivät välittämisen tunnetta porukkaan. Jo se oli hyvä juttu. Tavoite oli löytää oireettomia viruksen kantajia. Vaikka tämä oli sekä meille että koirille kokeilua ja opettelua, oli koirista parilla työmaalla merkittävä apu, YIT:n henkilöstöpäällikkö Kaisa Kuvanto kertoo.
Ristiriitoja tietosuojalainsäädännön vuoksi
Pilotin käynnistyessä Suomessa elettiin nopeasti pahempaan suuntaan kehittyvässä epidemiatilanteessa. Rakennustyömaat saivat osin huonoa julkisuutta mediassa.
– Meillä oli epäilyjä oireettomista viruksen kantajista erityisesti henkilöstömäärältään suurilla ja monimuotoisilla työmailla. Nämä viruksen leviämisen kannalta riskikohteiksi tunnistetut työmaat otettiin ensisijaisesti mukaan pilottiin, Kuvanto jatkaa.
Koirat tunnistavat mahdollisen virustartunnan ensisijaisesti maskien nuuhkimisella. Tärkeässä roolissa oli koirien huolellinen kouluttaminen ennen kokeilua työmailla. YIT:n käyttämien koirien kouluttamisesta vastasi WiseNose ry.
Kuvannon mukaan YIT:n henkilöstö suhtautui vapaaehtoiseen kokeiluun myönteisesti, sillä osallistumisprosentti oli yli 90.
Kokeilun aikana suurimmaksi haasteeksi osoittautui tietosuoja. – Kun koira reagoi näytteeseen, siihen on aina joku syy. Kun näyte on annettu anonyymisti, emme tiedä sen antajan taustoja. Onko hän esimerkiksi jo sairastanut koronan tai asuuko hän oireettoman viruksen kantajan kanssa, WiseNosen projektipäällikkö Heli Niuro kertoo.
Kuvannon mukaan tiukka tietosuojalainsäädäntö aiheutti ristiriitoja muun muassa työsuojelulainsäädännön kanssa. – Se on vaikeuttanut merkittävästi jäljittämistä. Kokeilu tehtiin anonyymisti, muuten se olisi ollut liian raskas toteuttaa nopealla aikataululla.
Aiheeseen liittyvää
Digitaalisuus näkyy harvan työmaatyöntekijän arjessa - syy on tässä
Digitalisaatiosta kohistaan rakennusalalla, mutta tavallisten rakennustyöntekijöiden arjessa se näkyy vielä vähän. Skanskan asiantuntija ei keskittyisi pelkkään teknologiaan.
Tiesitkö tämän vaarallisista SVHC-aineista?
Kirjainyhdistelmä SVHC kannattaa pitää mielessä. Englanninkielinen lyhenne viittaa erityistä huolta aiheuttaviin aineisiin eli vaarallisiin kemikaaleihin.
Mikä on työturvallisuuden merkitys? Voiko haarniskassa tehdä töitä?
Työturvallisuus on ollut tapetilla ja keskustelunaiheena voimakkaasti lähivuosikymmeninä. Se on hyvä asia, ihmishenki kun sattuu olemaan tärkeä. Pahimmassa tapauksessa siis sattuu jopa kuolemantapauksia ja jokainen on liikaa. Jokainen meistä on arvokas ja liian arvokas menetettäväksi vain sen takia, kun ei nyt vaan jaksanut laittaa valjaita kiinni tai työ on vaikkapa tehty "mitä nyt turhaan telineitä rakentamaan, nopeasti mää sen tosta hoidan pois alta" -periaatteella.
Rakennusliitto moittii rakennustyömaita siisteyden laiminlyönnistä poikkeusaikana
Rakennusliitto pelkää, että rakennustyömaiden epäsiistit olosuhteet kasvattavat merkittävästi koronaviruksen leviämisen riskiä. Korona-altistumisia on raportoitu etenkin ulkomaalaisten komennustyöntekijöiden keskuudessa.
Eurooppalaisessa yhteistyössä kehitetään kosketuspintoja taistelussa mikrobeja vastaan
Tiedote 31.3.2020Terveydenhuolto on kohdannut täysin uuden haasteen koronaviruspandemiasta johtuen. Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) vetää Euroopan laajuista verkostoa, joka kehittää kosketuspintoja infektioiden torjuntaan. AMiCI ePlatform-verkosto nopeuttaa uusien mikrobeja tappavien pintojen pääsyä markkinoille.Terveydenhuollon hygienia keskeisessä roolissaMaailmanlaajuisesti miljoonat ihmiset saavat terveydenhuollosta peräisin olevan infektion vuosittain. Pahimmillaan infektio johtaa potilaan kuolemaan. Mikrobit kuten virukset leviävät pääsääntöisesti kosketuksen kautta joko ihmisestä toiseen tai pintojen välityksellä. Kaikkein tehokkain tapa estää infektioiden leviäminen on käsienpesu yhdistettynä tehokkaaseen siivoukseen.Mikrobeja tappavat pinnat ovat osa ratkaisuaMikrobeja tappavat pinnat tukevat osaltaan taistelua mikrobeja vastaan. Kupari- ja hopeapintojen vaikutus on jo tunnettu pitkään. Uusia aineita ja pinnoitteita on kehitetty tutkimuksissa ja yritysten toimesta. Haasteena edelleen on osoittaa kehitettyjen pintojen toimivuus todellisissa terveydenhuollon ympäristöissä. Terveydenhuollossa pilottitutkimuksia on tehty maailmalla ja Satakunnassa. Kokonaiskuva hygieenisten pintojen merkityksestä vielä osin uupuu.
Lumikuormat koettelevat kattorakenteita Pohjois-Suomessa
Tiedote 16.4.2020Vaikka Etelä-Suomessa on jo päästy nauttimaan keväisistä säistä, niin Lapissa lumikuormat ovat edelleen poikkeuksellisen suuria vuodenaikaan nähden. Lumikuormat koettelevat kattorakenteita ja saattavat pahimmillaan aiheuttaa romahduksia, varoittaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Kiinteistön omistajan kannattaa tarkkailla lumikuormaa ja tarvittaessa keventää sitä.
