Koronakoirat vakuuttivat YIT:n"Lisäsivät välittämisen tunnetta porukkaan"

Oireettomien kantajien jäljittämiseen tarkoitetut koronakoirat saapuivat osalle YIT:n työmaista. Kyseessä oli kokeilu, jonka aikana kymmeneltä työmaalta kerättiin lähes 1000 näytettä. Kokeilun aikana tartuntojen leviäminen estettiin todistetusti ainakin yhdellä isolla työmaalla. Jo ennen YIT:tä koronakoirat otettiin käyttöön SRV:n Siltasairaalan työmaalla viime maaliskuussa.

Koirien kyky tunnistaa koronaviruksen kantajia perustuu niiden tarkkaan hajuaistiin. Ideana on, että koira haistelee henkilön ja tekee niin sanotun "merkkauksen" paikan päällä, jolloin koronapositiiviseksi tunnistettu henkilö voidaan ohjata välittömästi koronatestiin.

Koulutettu koronakoira kykenee tunnistamaan koronaviruksen parhaimmillaan jopa neljä päivää ennen kuin virus näkyy testissä. Koirat tekevät työtään tarkasti, sillä kliinisissä testeissä eläinten on havaittu tunnistavan viruksen lähes 100-prosenttisella varmuudella.

– Koirat nostivat entisestään tietoisuutta ja lisäsivät välittämisen tunnetta porukkaan. Jo se oli hyvä juttu. Tavoite oli löytää oireettomia viruksen kantajia. Vaikka tämä oli sekä meille että koirille kokeilua ja opettelua, oli koirista parilla työmaalla merkittävä apu, YIT:n henkilöstöpäällikkö Kaisa Kuvanto kertoo.

Pilotin käynnistyessä Suomessa elettiin nopeasti pahempaan suuntaan kehittyvässä epidemiatilanteessa. Rakennustyömaat saivat osin huonoa julkisuutta mediassa.

– Meillä oli epäilyjä oireettomista viruksen kantajista erityisesti henkilöstömäärältään suurilla ja monimuotoisilla työmailla. Nämä viruksen leviämisen kannalta riskikohteiksi tunnistetut työmaat otettiin ensisijaisesti mukaan pilottiin, Kuvanto jatkaa.

Koirat tunnistavat mahdollisen virustartunnan ensisijaisesti maskien nuuhkimisella. Tärkeässä roolissa oli koirien huolellinen kouluttaminen ennen kokeilua työmailla. YIT:n käyttämien koirien kouluttamisesta vastasi WiseNose ry.
Kuvannon mukaan YIT:n henkilöstö suhtautui vapaaehtoiseen kokeiluun myönteisesti, sillä osallistumisprosentti oli yli 90.

Kokeilun aikana suurimmaksi haasteeksi osoittautui tietosuoja. – Kun koira reagoi näytteeseen, siihen on aina joku syy. Kun näyte on annettu anonyymisti, emme tiedä sen antajan taustoja. Onko hän esimerkiksi jo sairastanut koronan tai asuuko hän oireettoman viruksen kantajan kanssa, WiseNosen projektipäällikkö Heli Niuro kertoo.

Kuvannon mukaan tiukka tietosuojalainsäädäntö aiheutti ristiriitoja muun muassa työsuojelulainsäädännön kanssa. – Se on vaikeuttanut merkittävästi jäljittämistä. Kokeilu tehtiin anonyymisti, muuten se olisi ollut liian raskas toteuttaa nopealla aikataululla.