Kattoturvatuotteisiin liittyvä sääntö- ja määräyskokoelma
EN-standardi
Useimmista kattoturvatuotteista määrätään Euroopan alueella yhteisesti käytössä olevilla EN-standardeilla. Standardit koskevat tuotteiden mitoitusta, ominaisuuksia, testaamista, asennusta sekä huoltoa. EN-standardit ovat pätevimpien alan ammattilaisten ja asiantuntijoiden yhdessä laatimia. Niiden noudattaminen takaa, että kattoturvatuotteiden riittävän suorituskyvyn ja turvallisuuden kaikissa tilanteissa.
- EN-standardit
- SFS-EN 353 Putoamissuojaimet. Johteessa liikkuvat liukutarraimet.
- SFS-EN 516 Kattojen esivalmistetut lisätarvikkeet. Kattokulkutiet. Kattosillat, askeltasot ja askelmat.
- SFS-EN 517 Kattojen esivalmistetut lisätarvikkeet. Kattoturvakoukut.
- SFS-EN 795 Putoamissuojaimet. Kiinnityslaitteet.
- SFS-EN 12951 Kattojen esivalmistetut lisätarvikkeet. Kiinteät lapetikkaat.
- SS 831335:2017 Kattoturva – Lumiesteet – Funktionaaliset vaatimukset (Ruotsalainen standardi)
CE-merkintä
Suomessa kattoturvallisuuteen liittyviä määräyksiä on julkaistu jo vuodesta 1965. Vuonna 2013 voimaan astunut rakennustuotteiden CE-hyväksyntäpakko ja kattoturvatuotteiden vuositarkastusvelvoite asettivat lisävelvollisuuksia sekä kattoturvavalmistajille että talonyhtiöille. Kattoturvavalmistajat testaavat CE-merkityt kattoturvatuotteet ja valvovat näiden valmistuksen tasalaatuisuutta yhteistyössä viranomaisten kanssa. CE-merkittäviä kattoturvatuotteita ovat katon kattokulkutiet kuten lapetikkaat ja kattosillat sekä nousuturvakiskojärjestelmät.
Maankäyttö- ja rakennuslaki
Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä.
Järjestyslaki
Rakennuksen tai rakennelman omistajan tai haltijan taikka hänen edustajansa on huolehdittava siitä, ettei rakennuksesta, rakennelmasta tai muusta vastaavasta paikasta putoava lumi tai jää taikka muu esine tai aine aiheuta vaaraa ihmisille tai omaisuudelle.
Pelastuslaki
Rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on yleisten tilojen ja koko rakennusta palvelevien järjestelyjen osalta sekä huoneiston haltijan hallinnassaan olevien tilojen osalta huolehdittava, että:
1) tulisijat ja savuhormit pidetään sellaisessa kunnossa, että niitä voidaan käyttää turvallisesti;
2) nuohooja nuohoaa tulisijat ja savuhormit säännöllisesti;
3) tikkaat, kattokulkutien osat ja katon turvavarusteet pidetään sellaisessa kunnossa, että nuohoustyö voidaan suorittaa turvallisesti.
Edellä 1 momentissa säädetyt velvoitteet eivät koske kaasukäyttöistä tulisijaa eikä sen hormia.
Asunto-osakeyhtiölaki
Tarkoituksensa toteuttamiseksi asunto-osakeyhtiö huolehtii hallinnassaan olevien kiinteistöjen ja rakennusten pidosta siten kuin tässä laissa säädetään ja yhtiöjärjestyksessä määrätään.
Hallituksen jäsenen ja isännöitsijän on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään 1 luvun 11 §:ssä säädetyn huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle.
Hallituksen jäsenen ja isännöitsijän on korvattava myös vahinko, jonka hän on tehtävässään muuten tätä lakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle.
Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta
Katolla tehtävään huoltoon ja työskentelyyn liittyvästä turvasta määrätään 1.1.2018 voimaan astuneessa ympäristöministeriön asetuksessa rakennusten käyttöturvallisuudesta. Asetus (linkki alla) määrää kattoturvaa liittyen, että kaikkiin huoltoa tai tarkastusta vaativiin rakennuksen osiin on tarjottava pääsy ja työskentelymahdollisuus vaarantamatta työntekijöiden ja sivullisten turvallisuutta. Pääsy tulee järjestää turvallisella, helppokulkuisella ja katkeamattomalla kulkutiellä. Yli 1:8 kaltevalla katolla (> 7 °) on käytettävä kattosiltaa, lapetikasta, kattoporrasta, askeltasoja tai jalkatukia. Rakennuksessa, jonka korkeus ylittää 9 metriä, on oltava kiinnitysrakenteet turvaköysiä varten. Rakennuksessa on oltava myös riipputelineiden kiinnitysrakenteet ja -varusteet, jos julkisivun huoltoon ei ole suunniteltu muuta toimivaa ratkaisua.
Lumiesteisiin liittyen asetuksessa (linkki alla) määrätään, että sisäänkäynnit ja kulkuväylät sekä talvisin käytettävät leikki- ja oleskelualueet sekä rakennusta ympäröivän katualueet ja muun yleiset alueet on oltava suojattu rakennuksen katolta putoavalta lumelta ja jäältä lumiestein. Lumiesteitä valittaessa katemateriaali ja katon kallistus tulee ottaa huomioon.
Mahdollisten lasten liikkuminen kiinteistön alueella, auton pysäköintipaikka, terassikalusteiden säilytyspaikka ja suojattavat istutukset tulisi ottaa huomioon muun muassa edellä mainittujen asetuksien lisäksi, jotta yllättäviltä vahingoilta vältytään.
RT- ja KH-kortit
Asennuksessa tulee ottaa huomioon katteen materiaali, katon kaltevuus ja lumiesteen kiinnikkeiden kiinnikevälit. Näiden pohjalta määräytyy myös se, tarvitaanko lumiesteitä yhteen vai kahteen kerrokseen lappeelle. Lumiesteiden oikein mitoituksen tarkoitus on välttää esimerkiksi lumiesteeseen kohdistuvan kantokyvyn ylittämistä. Seurauksena kantokykyyn nähden liika rasitus voi aiheuttaa lumiesteen pettämisen lumimassan alla.
Kattoturvatuotteisiin liittyvät RT- ja KH-kortit:
Aiheeseen liittyvää
Kuormituslaskurilla lasket Habito-seinän kuormituskestävyyden
Gyproc Habito® on markkinoiden kovin kipsilevy, joka kestää kulutusta ja tarjoaa aivan uudenlaista ripustamisen vapautta. Habitolla on helppo rakentaa sisäseiniä, jotka eivät pienistä kolhiinnu ja joihin voi ripustaa suoraan esimerkiksi keittiön kaapistot. Lisäksi kipsilevy on fiksu valinta ääneneristyksen ja paloturvallisuuden suhteen.
Ilmastoystävällinen rakentaminen vaatii nopeita toimia - Ympäristöministeriö tiedottaa
Rakennukset ja rakentaminen kuluttavat puolet maapallon luonnonvaroista ja noin 40 prosenttia energiasta. Ne aiheuttavat noin kolmanneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä väestönkasvun, kaupungistumisen ja merenpinnan nousun kasvattaessa rakentamisen tarpeita entisestään. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen vetosi New Yorkissa YK:n kestävän kehityksen kokouksen yhteydessä rakennusalaan vähähiilisen rakentamisen vauhdittamiseksi.
Miten saavutetaan hiilineutraali huomen? Mitkä ovat vaikutukset rakennusalalle?
Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen 2040-luvulla. Nämä aiheet siivittävät monia keskusteluja, joita käydään mm. erilaisissa paneeleissa, eduskunnassa, ympäristöministeriössä, kunnissa sekä eri toimialoilla. Jopa hallitusohjelmaan on kirjattu oma osa-alueensa asian puolesta; "Osallistava ja osaava Suomi".
Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki
Edellinen maankäyttö- ja rakennuslaki on ollut voimassa 20 vuotta. Muutospainetta lakimuutoksille aiheuttaa ympäristössä ja lainsäädännössä tapahtuvat muutokset. Muutokset kuten, hiilineutraaliuden tavoittaminen on yhtenä suurena haasteena rakentamisessa tulevaisuudessa. Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki – uudelta nimeltään kaavoitus- ja rakentamislaki – asettaa puitteet tulevaisuuden rakentamiselle, mutta mitkä ovat uuden kaavoitus- ja rakentamislain tavoitteet, sisältö ja nykyinen tilanne?
Rudus Betoniakatemia - betonialan koulutusta ammattilaisille
Betoniosaaminen ja -asiantuntijuus seuraavalle tasolleBetoniakatemian™ betonikouluissa pureudutaan käytännön betonityöhön, betonin ominaisuuksiin, valuolosuhteisiin sekä haasteisiin työmailla. Koulutuksissa opit tärkeitä perusasioita, joilla pystyt helposti välttämään suurimmat virheet.
PihlaPROn avattavalla puualumiini-ikkunalla on ainoana valmistajana RTS-ympäristöseloste
RTS-ympäristöseloste kertoo PihlaPROn puualumiini-ikkuna MSE1-A:n ympäristövaikutuksista. Siihen on koottu ja laskettu tuotteen ympäristövaikutukset koko elinkaaren ajalta aina raaka-ainehankinnasta loppusijoitukseen saakka. RTS EPD -ympäristöselosteet ovat kolmannen osapuolen verifioimia ja niissä esitetyt tiedot on tarkastettu ja todettu luotettavaksi ympäristötiedon lähteeksi.
