Julkisten tilojen sisäilma huolestuttaa – ratkaiseeko ministeriön ohjelma ongelman?

Terveet tilat 2028 -ohjelman päätavoitteena on tervehdyttää julkiset rakennukset ja tehostaa sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta.

– Terveyteen, hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvien ongelmien lisäksi sisäilmaongelmat aiheuttavat taloudellisia vaikutuksia. Tilanteeseen halutaan parannus, ja siksi Terveet tilat 2028 -ohjelma on olemassa. Tavoitteena on, että vuonna 2028 sisäilmaongelmia ilmenee julkisissa tiloissa merkittävästi vähemmän kuin ohjelmakauden alkaessa, Terveet tilat 2028- ohjelman projektisuunnittelija Noora Mahlavuori kertoo.

Tavoitteeseen pyritään pääsemään lisäämällä osaamista sisäilmaongelmien ratkaisemisessa ja ennaltaehkäisyssä. Ohjelmaa toteuttavat yhteistyössä neljä eri ministeriötä.

Työterveyslaitoksen vuonna 2020 julkaiseman minikatsauksen mukaan suomalaisissa kunnissa oli vuonna 2019 käytössä 416 000 neliömetrin verran väistötiloja ensisijaisesti sisäilmaongelmien takia.

Monessa kunnassa sisäilmaongelmat ovat arkipäivää. Paikoin rakennusten sisäilmaongelmiin liittyvät korjaukset voivat olla niin laajoja, että remontin ajaksi toiminta on siirrettävä väistötiloihin. Yle teki vuonna 2018 selvityksen, jonka mukaan 48 000 lasta kävi kyseisenä vuonna koulua osittain tai kokonaan väistötiloissa. Määrä vastasi yhdeksää prosenttia kunnallisten kunnallisten ala- ja yläkoulujen oppilaista. Yle toisti kyselyn vuonna 2020, jolloin väistötiloissa opiskelevien oppilaiden määrä oli kasvanut.

– Ennakoivan toimintatavan myötä sisäilmaongelmat saadaan hallintaan. Sisäilmaongelmien ennalta ehkäisy tulee kunnille edullisemmaksi kuin niihin puuttuminen liian myöhäisessä vaiheessa. Parempi sisäilma edistää kaikkien tiloissa oleskelevien hyvinvointia, Mahlavuori jatkaa.

Terveet tilat 2028 -ohjelman valmisteluvaiheessa haasteena oli saada selkeä kuva ongelman laajuudesta eli siitä, kuinka paljon Suomessa on sisäilmaongelmaisia julkisia rakennuksia.

Vuonna 2019 toteutettu kyselytutkimus antoi varsin vähän tietoja tämän hetken rakennuskannan tilanteesta kunnissa. Kyselytutkimuksen johtopäätöksissä todettiin, että vuoden 2018 loppuun käytössä olleen terveydensuojeluviranomaisen valvontatietojärjestelmästä ei saa luotettavaa tietoa esimerkiksi sisäilmaongelmaisten koulurakennusten määrästä.

– Tilanne on tämän jälkeen parantunut, sillä vuosina 2018 ja 2019 valmistuneissa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeissa on kartoitettu tilannetta kunnissa. Kuntien omistamissa ja käyttämissä rakennuksissa merkittäviä sisäilmaongelmia esiintyy 5-18 prosentissa rakennusten kokonaisneliömäärästä, Mahlavuori sanoo., Mahlavuori sanoo.

Ohjelman onnistumisen mittareina ovat kuntien ja valtion omistaman rakennuskannan kunnon paraneminen ja sisäilmaongelmista oireilevien määrän väheneminen vuoden 2028 loppuun mennessä. Ohjelman vaikuttavuuden arviointi toteutetaan syyskaudella 2021. Se toistetaan myöhemmin ohjelmakauden aikana kehityksen seuraamiseksi.

Terveet tilat -ohjelma keskittyy julkisiin rakennuksiin eli kuntien tai valtion omistamiin tai niiden käytössä oleviin rakennuksiin.

– Ohjelman tärkeänä kohderyhmänä ovat kunnat. Kunnista haluamme tavoittaa työntekijät ja viranhaltijat, jotka ovat tekemisissä sisäilma-asioiden kanssa. Lisäksi kunnanvaltuutetut ovat olennaisessa asemassa päättämässä kuntien sisäilma-asioista.

Yleisimpänä syynä kunnissa todettujen sisäilmaongelmien taustalla korostuvat ilmanvaihtoon liittyvät ongelmat, kuten tunkkaisuus ja painesuhteet. Vasta seuraavina esiintyvät kosteus- ja homevauriot ja lämpötilaan, ilman kuivuuteen tai kosteuteen liittyvät syyt.

– Meillä on paljon tekemistä siinä, että saamme sitoutettua eri toimijat ja sidosryhmät mukaan monivuotiseen ohjelmaan. Sisäilmaongelmat ovat moninaisia ja tarvitsemme niiden ratkaisuun mukaan laajasti eri osapuolia. Yhteistyöllä sisäilmatilanteet on mahdollista saada haltuun ja tilanne parannettua, Mahlavuori uskoo.

Ohjelman etenemistä voit seurata täältä.