• Ajankohtaista
  • Energia
  • LVI
  • Materiaalit
  • Mökki
  • Palvelut
  • Rakentaminen
  • Remontti
  • Sisustus
  • Talo
  • Tutkimus
  • Vapaa-aika
  • Varusteet

  • Etusivu
  • LVI

Julkisten tilojen sisäilma huolestuttaa – ratkaiseeko ministeriön ohjelma ongelman?

Rakentajan toimitus
Julkaistu 14.07.2021Päivitetty 15.11.2022
20217_71605.jpg

Sisäilmaongelmat ajavat monessa kunnassa koululaisia väistötiloihin. Haasteita pyritään ratkomaan kymmenvuotisella ohjelmalla.

Terveet tilat 2028 -ohjelman päätavoitteena on tervehdyttää julkiset rakennukset ja tehostaa sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta.

– Terveyteen, hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvien ongelmien lisäksi sisäilmaongelmat aiheuttavat taloudellisia vaikutuksia. Tilanteeseen halutaan parannus, ja siksi Terveet tilat 2028 -ohjelma on olemassa. Tavoitteena on, että vuonna 2028 sisäilmaongelmia ilmenee julkisissa tiloissa merkittävästi vähemmän kuin ohjelmakauden alkaessa, Terveet tilat 2028- ohjelman projektisuunnittelija Noora Mahlavuori kertoo.

Tavoitteeseen pyritään pääsemään lisäämällä osaamista sisäilmaongelmien ratkaisemisessa ja ennaltaehkäisyssä. Ohjelmaa toteuttavat yhteistyössä neljä eri ministeriötä.

Työterveyslaitoksen vuonna 2020 julkaiseman minikatsauksen mukaan suomalaisissa kunnissa oli vuonna 2019 käytössä 416 000 neliömetrin verran väistötiloja ensisijaisesti sisäilmaongelmien takia.

Monessa kunnassa sisäilmaongelmat ovat arkipäivää. Paikoin rakennusten sisäilmaongelmiin liittyvät korjaukset voivat olla niin laajoja, että remontin ajaksi toiminta on siirrettävä väistötiloihin. Yle teki vuonna 2018 selvityksen, jonka mukaan 48 000 lasta kävi kyseisenä vuonna koulua osittain tai kokonaan väistötiloissa. Määrä vastasi yhdeksää prosenttia kunnallisten kunnallisten ala- ja yläkoulujen oppilaista. Yle toisti kyselyn vuonna 2020, jolloin väistötiloissa opiskelevien oppilaiden määrä oli kasvanut.

– Ennakoivan toimintatavan myötä sisäilmaongelmat saadaan hallintaan. Sisäilmaongelmien ennalta ehkäisy tulee kunnille edullisemmaksi kuin niihin puuttuminen liian myöhäisessä vaiheessa. Parempi sisäilma edistää kaikkien tiloissa oleskelevien hyvinvointia, Mahlavuori jatkaa.

Vähän tietoa ongelmista kärsivistä rakennuksista

Terveet tilat 2028 -ohjelman valmisteluvaiheessa haasteena oli saada selkeä kuva ongelman laajuudesta eli siitä, kuinka paljon Suomessa on sisäilmaongelmaisia julkisia rakennuksia.

Vuonna 2019 toteutettu kyselytutkimus antoi varsin vähän tietoja tämän hetken rakennuskannan tilanteesta kunnissa. Kyselytutkimuksen johtopäätöksissä todettiin, että vuoden 2018 loppuun käytössä olleen terveydensuojeluviranomaisen valvontatietojärjestelmästä ei saa luotettavaa tietoa esimerkiksi sisäilmaongelmaisten koulurakennusten määrästä.

– Tilanne on tämän jälkeen parantunut, sillä vuosina 2018 ja 2019 valmistuneissa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeissa on kartoitettu tilannetta kunnissa. Kuntien omistamissa ja käyttämissä rakennuksissa merkittäviä sisäilmaongelmia esiintyy 5-18 prosentissa rakennusten kokonaisneliömäärästä, Mahlavuori sanoo., Mahlavuori sanoo.

Ohjelman onnistumisen mittareina ovat kuntien ja valtion omistaman rakennuskannan kunnon paraneminen ja sisäilmaongelmista oireilevien määrän väheneminen vuoden 2028 loppuun mennessä. Ohjelman vaikuttavuuden arviointi toteutetaan syyskaudella 2021. Se toistetaan myöhemmin ohjelmakauden aikana kehityksen seuraamiseksi.

Kuntien ja valtion omistamat rakennuksen syynissä

Terveet tilat -ohjelma keskittyy julkisiin rakennuksiin eli kuntien tai valtion omistamiin tai niiden käytössä oleviin rakennuksiin.

– Ohjelman tärkeänä kohderyhmänä ovat kunnat. Kunnista haluamme tavoittaa työntekijät ja viranhaltijat, jotka ovat tekemisissä sisäilma-asioiden kanssa. Lisäksi kunnanvaltuutetut ovat olennaisessa asemassa päättämässä kuntien sisäilma-asioista.

Yleisimpänä syynä kunnissa todettujen sisäilmaongelmien taustalla korostuvat ilmanvaihtoon liittyvät ongelmat, kuten tunkkaisuus ja painesuhteet. Vasta seuraavina esiintyvät kosteus- ja homevauriot ja lämpötilaan, ilman kuivuuteen tai kosteuteen liittyvät syyt.

– Meillä on paljon tekemistä siinä, että saamme sitoutettua eri toimijat ja sidosryhmät mukaan monivuotiseen ohjelmaan. Sisäilmaongelmat ovat moninaisia ja tarvitsemme niiden ratkaisuun mukaan laajasti eri osapuolia. Yhteistyöllä sisäilmatilanteet on mahdollista saada haltuun ja tilanne parannettua, Mahlavuori uskoo.

Rakentaja.fi
LVI
ilmanvaihto
sisätilat
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje
Alan uutisia, tutkimuksia, tuotetietoa, asiantuntijahaastatteluja, keskusteluja – RakentajaPRO:n uutiskirjeessä saat kerran viikossa sähköpostiisi koosteen rakentamisen ammattilaiselle ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje on maksuton.

Aiheeseen liittyvää

20204_63785.jpg

Mitkä ominaisuudet edesauttavat männyn käyttöä sisätiloissa?

Varjossa viihtyvä alueiden valtaajaKuusella on osa kulttuuriperinteessämme. Kuusta on pidetty toisaalta uhkaavan synkkänä, mutta taas toisaalta suojaavana. Synkkä hahmo pimeässä, mutta suojana esimerkiksi sateella. Kuusta tuodaan sisälle talven pimeimpänä aikana esimerkiksi joulukuuseksi samalla tuoden toivoa ja vihreyttä. Hautausmailla taas kuusenhavuja on käytetty arkun ja haudan koristeena symboloimassa ikuisuutta.

20218_71779.jpg

Asiantuntijalta tyly arvosana Lohjan messutalojen saunoille

Saunojen elämyksellisyydestä kirjan kirjoittanut dosentti ihmettelee Lohjan asuntomessujen saunojen rakenteellisia puutteita.

20209_66751.jpg

Korona voi jättää nykyiset avokonttorit historiaan

Etätöiden yleistyminen ja koronaviruksen vaatimat turvallisuustoimet ovat lisänneet tarvetta nykyisten toimistotilojen muokkaamiseen.

20214_69742.jpg

Teräsranka on kustannustehokas ja ergonominen ratkaisu

Kun haetaan kustannustehokasta, kestävää ja mittatarkkaa ratkaisua väliseiniin, puolustaa teräksinen väliseinäranka paikkaansa ylivoimaisesti. Jopa työergonomia saavuttaa huomattavia parannuksia käytettäessä teräksisisä väliseinäratkaisuja. Nippu teräsrankoja nimittäin painaa vähintään 50 % vähemmän kuin vastaava kokoinen nippu puisia. Tästä syystä teräsrangat kuormittavat rakentajan lihaksia jopa 14 % vähemmän.

202110_73345.jpg

Kotimaista laatua rankaan muun muassa Eduskuntataloon, Oodiin ja Triplaan

Rakennusalalla jos missään on hyvin tärkeää voida luottaa siihen, että tuote on laadukas ja turvallinen. Se, että rakennusmateriaalilla on CE-merkintä ja suoritustasoilmoitus eli DoP, on takuu siitä, että tuote on läpäissyt laatutestit ja rakentaminen on todistetusti turvallista. Valitettavasti markkinoilla on joskus myös tuotteita, joilla ei näitä laadun takuita ole.

20204_63781.jpg

Eurooppalaisessa yhteistyössä kehitetään kosketuspintoja taistelussa mikrobeja vastaan

Tiedote 31.3.2020Terveydenhuolto on kohdannut täysin uuden haasteen koronaviruspandemiasta johtuen. Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) vetää Euroopan laajuista verkostoa, joka kehittää kosketuspintoja infektioiden torjuntaan. AMiCI ePlatform-verkosto nopeuttaa uusien mikrobeja tappavien pintojen pääsyä markkinoille.Terveydenhuollon hygienia keskeisessä roolissaMaailmanlaajuisesti miljoonat ihmiset saavat terveydenhuollosta peräisin olevan infektion vuosittain. Pahimmillaan infektio johtaa potilaan kuolemaan. Mikrobit kuten virukset leviävät pääsääntöisesti kosketuksen kautta joko ihmisestä toiseen tai pintojen välityksellä. Kaikkein tehokkain tapa estää infektioiden leviäminen on käsienpesu yhdistettynä tehokkaaseen siivoukseen.Mikrobeja tappavat pinnat ovat osa ratkaisuaMikrobeja tappavat pinnat tukevat osaltaan taistelua mikrobeja vastaan. Kupari- ja hopeapintojen vaikutus on jo tunnettu pitkään. Uusia aineita ja pinnoitteita on kehitetty tutkimuksissa ja yritysten toimesta. Haasteena edelleen on osoittaa kehitettyjen pintojen toimivuus todellisissa terveydenhuollon ympäristöissä. Terveydenhuollossa pilottitutkimuksia on tehty maailmalla ja Satakunnassa. Kokonaiskuva hygieenisten pintojen merkityksestä vielä osin uupuu.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton