Uusia värisävyjä suosittuun Vuolu-tiilisarjaan

Julkisivu voi olla jotain persoonallista, mielenkiintoa herättävää sekä kestävää. Näin ajateltiin myös Helsingin Maununnevalle valmistuvan, neljä kerrostaloa käsittävän kokonaisuuden kohdalla. Hankkeen tilaajana toimi Helsingin asuntotuotantotoimisto ja arkkitehtisuunnittelusta vastasivat ARK-housen arkkitehdit, pääsuunnittelija Hannu Huttunen sekä rakennussuunnittelija Tina Ullrich.

Tiili on perinteinen, jo vuosituhansia käytetty rakennusmateriaali. Sen kestävyys niin runko- kuin julkisivurakentamisessa on todettavissa kauniisti patinoituneissa vahoissa tiilirakennuksissa ympäri maailmaa. Ekologisesti kestävässä rakentamisessa rakenteilta vaaditaan pitkäikäisyyttä, elinkaaritaloudellisuutta ja kierrätettävyyttä - ominaisuuksia, jotka voidaan kaikki saavuttaa keraamisilla tiiliratkaisuilla.

Helsingin merellisillä asuinalueilla, kuten Jätkäsaaressa, tiili on yleisin julkisivumateriaali. Kestävyyden merkitys korostuu vaativissa olosuhteissa, ja ilmaston muuttuessa säärasitukset ovat entistä voimakkaampia. Tiilen käyttöä puoltaa paitsi rakenteellinen kestävyys, myös esteettiset seikat. Tiili kestää erittäin hyvin ajallista kulumista ja likaantumista, ja sen huolloksi riittää monessa tapauksessa pelkkä puhdistus aika ajoin. Koska tiilipinta muodostuu pienistä palasista, on yksittäiset rikkoutumiset suhteellisen helppo korjata.

Kivet luovat pihalle paitsi mielenkiintoisia kiintopisteitä, myös lisäävät helppokulkuisuutta ja pihan siistinä pitämistä. Erilaisten pihakivien käyttö rinnakkain taas lisää kiinnostavuutta. Mutta mistä tietää, mitkä kivet soveltuvat toistensa pariksi ja miten niistä saadaan luotua se paras kokonaisuus – siihen apuna toimii pihasuunnitelma.

Espoon Mankkaalle rakentui kaksi tyyliltään modernia pari/erillistaloa. Tämä näyttävän näköinen pientaloyhtiö päätti kiinnittää huomiota julkisivuunsa alusta alkaen. Nyt näiden talojen rapatuissa julkisivuissa yhdistyvätkin kestävyys, tyyli ja tuulettuvuus. Miten aikaa kestävä julkisivuratkaisu toteutettiin?

Kukapa ei olisi elämänsä aikana vähintään kuullut nimeä Kahi-tiili. Onhan se ollut osa suomalaista rakentamista jo pitkään. Mutta mikä Kahi-tiili on ja mistä se valmistetaan – ja miksi se yhä edelleen säilyttää suosionsa myös tämän hetken rakentajien keskuudessa?

Ilmastonmuutos lisää julkisivujen säärasitusta erityisen voimakkaasti pohjoisessa ilmastossamme. Saint-Gobain Weberin uusi innovatiivinen TopDry-julkisivupinnoite pitää rapatun julkisivun kuivana ja puhtaana sekä rakenteet ja lämmöneristyksen toimivina ja turvallisina kaikissa sääoloissa ympäristön kannalta kestävällä tavalla.

Pelkkä nimi antaa jo vihjeen siitä, mitä purkukartoitus tarkoittaa. Ennen rakennuksen purkamista on tehtävä kartoitus, jossa tunnistetaan vaaralliset haitta-aineet sekä purkumateriaalit. Kartoitus on laillinen velvoite uuden maankäyttö- ja rakennuslain (KRL) myötä. Laki astui voimaan 1.1.2025 ja sen nimike on nyt muutettu. Uusi on Alueidenkäyttölaki. Nyt purkukartoitus on huomioitava jo heti hankesuunnitteluvaiheessa. Lisäksi lokakuussa 2022 uudistui haitallisia aineita käsittelevä RT-kortisto, ja listalle tuli lisää tutkittavia yhdisteitä.

Pihakivet mielletään ensisijaisesti kulkureittien ja piha-alueen katteena, ovat ne myös paljon muuta. Anna inspiraation tulla luoksesi ja luo pihallesi jotain aivan uutta. Ja kuka muka sanoo, että kaiken tarvitsee aina olla kuin suoraan aikakauslehdistä tai somesta. Toteuta siis rohkeasti sellainen piha kuin itse haluat ja tarvitset.

Kun saneerattavaan rakennukseen suunnitellaan ja asennetaan ilmanvaihtokanavistoa, on ensisijaisen tärkeää huomioida asukkaiden tilantarve ja pyrkiä purkamaan rakenteita mahdollisimman vähän. Tavallisesti ilmanvaihtokoneen sijoitus ei tuota ongelmia, mutta kanavien asennuspaikan löytäminen voikin vaatia enemmän miettimistä.

Tiedote 23.4.2020Käyttöpääoman rahoitustuki, kysyntää elvyttävät toimenpiteet ja julkisten hankkeiden lisääminen ovat keskeisimmät puutuoteteollisuuden yritysten ehdottamat keinot toiminnan elvyttämiseksi. Kulutuskysyntää vahvistavia toimenpiteitä tarvitaan ja Puutuoteteollisuus ry esittää arvonlisäveron tilapäisen laskemisen lisäksi kotitalousvähennyksen enimmäismäärän kasvattamista 5 000 euroon vuodessa henkilöä kohti sekä hyväksyttyjen työkustannusten osuuden palauttamista 60 prosenttiin.Elvytystä tarvitaan kaikilla puutuotealan sektoreilla. Yritysten tilanne ja koronan vaikutusten ajoittuminen vaihtelee merkittävästi eri puutuoteteollisuuden sektorien välillä. Kuluttajakaupasta voimakkaasti riippuvaisessa huonekaluteollisuudessa kysyntä on tyrehtynyt lähes täysin ja ajanut yritykset massiivisiin lomautuksiin. Kyselyyn vastanneista huonekalualan yrityksistä lähes 70 % prosenttia on jo lomauttanut henkilöstöään ja 15 % yrityksistä valmistautuu lomautuksiin. Kalusteteollisuudessa kuluttajakauppa on hidastunut. Suora yrityskauppa toimii vielä ja lomautuksiin on turvautunut vasta noin 20 % yrityksistä. Rakennuspuusepänteollisuuden puolella loppuvuoden näkymät ovat varsin sumuiset.

Rakennetussa ympäristössä ja rakentamisessa ollaan vähentämässä päästöjä 66 prosentilla seuraavien viidentoista vuoden aikana. Vähähiilisen rakennusteollisuuden tiekartan mukaan on mahdollista päästä vieläkin lähemmäs hiilineutraaliustavoitetta. Isoin vaikutus on nykyisen rakennuskannan energiankulutuksen vähentämisellä ja lämmitysenergiamuotojen kehittämisellä. Rakentamisessa rakennustuotteiden valmistuksen teknologiakehityksellä on suuri merkitys.