Joutsenmerkki lisää asukkaan turvallisuutta – Moni hakee sitä liian myöhään, haasteena tiukka päivänvalokerroin

Joutsenmerkin suosio ja tunnettuus on pysynyt vakaana viime vuosina. Merkki esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1989. Kyseessä on Pohjoismaiden kuluttajille, yrityksille sekä julkisille hankkijoille suunnattu ympäristömerkki, jonka tarkoituksena on auttaa ympäristökriteerit täyttävien tuotteiden valinnassa. Suomessa merkin käyttöä hallinnoi Ympäristömerkintä Suomi Oy.

Joutsenmerkillä varustettujen tuotteiden määrä on moninkertaistunut viime vuosina. Nykyään tuotteita löytyy 60 eri tuoteryhmästä.

Rakennusalalla Joutsenmerkki asettaa useita kriteerejä pientalojen, kerrostalojen sekä esimerkiksi koulujen rakentamiseen muun muassa energian, sisäilman, materiaalien, kemikaalien ja laadunvalvontajärjestelmien osalta. Joutsenmerkin kriteereissä korostuvat myös vähähiilisyys, kiertotalouden edistäminen ja luonnon monimuotoisuuden kasvattaminen.

Joutsenmerkityn talon energialuokan täytyy olla uusissa taloissa A. Merkin myöntäjä valvoo tarkasti rakennuksessa käytettyjä materiaaleja. Tämän ansiosta ostaja tietää tarkasti, mistä materiaalista esimerkiksi kattotuoli on rakennettu.

Listalla on puulajeja, joita ei saa käyttää joutsenmerkityissä taloissa. Pitkä listaus pitää sisällään noin 85 eri puulajia. Yleisvaatimus on, että puulajien on oltava peräisin kestävästi hoidetuista metsistä. Puulajilista tukee luonnon monimuotoisuuden säilymistä, koska siinä kielletään muun muassa harvinaiset trooppiset puulajit.

– Puulajeista pitää selvittää jäljitettävyyden sertifiointi. Kattotuolien, rungon, alapohjan, sisäpaneelien ja julkisidun puumateriaaleista 70 prosenttia on oltava FCS/PEFC-sertifioitua, Ympäristömerkintä Suomi Oy:n toimitusjohtaja Riikka Holopainen selvittää. Lisäksi puutavaran toimittajan tulee olla pääosin CoC-sertifioitu.

Joutsenmerkki ottaa kantaa myös sisäilman laatuun, ilmanvaihtoon sekä valaistukseen. Rakennuksen sisäympäristön osalta vaatimuksia on toimenpiteille radonin torjumiseksi, melulle (päiväkodit ja koulut), päivänvalolle, rakennusmateriaalien kemikaalipäästöille (mm. formaldehydi, ja säilöntäaineet) sekä kosteudentorjunnan suunnitelmalle.

Ilmanvaihdon vaatimukset koskevat lähinnä epäpuhtauksia.

– Rakennuksessa on varmistettava, että ilmanvaihtojärjestelmä ei sisällä epäpuhtauksia, jotka voivat levitä sisätiloissa. Lisäksi käyttö- ja huolto-ohjeiden pitää olla helposti saatavilla. Päiväkoti- ja koulurakennuksissa on noudatettava ilmanvaihdon automaattista tarveohjausta, Holopainen jatkaa.

Vaatimuksia on asetettu myös rakennusprosessille sekä rakentamisen laadunhallinnalle. Laadunhallintaa koskevat muun muassa vaatimukset ilmantiiviydelle. Rivi- ja kerrostaloissa ilmavuoto on mitattava vähintään 10 prosentista huoneistojen lukumäärästä mutta vähintään yhdestä asunnosta. Pientaloissa vuoto on mitattava jokaisesta rakennuksesta, samoin kouluissa ja päiväkodeissa.

Holopaisen mukaan Joutsenmerkin myöntäjä valvoo rakennusprojektien etenemistä.

– Tuote, esimerkiksi maali, parketti tai rakennuslevy, on täyttänyt omassa tuoteryhmässään Joutsenmerkin vaatimukset. Joutsenmerkittyyn rakennukseen hyväksytty tuote täyttää Joutsenmerkin talokriteereissä kyseiselle materiaalille asetetut vaatimukset. Esimerkiksi eristeet eivät voi olla joutsenmerkittyjä, koska merkillä ei ole kriteereitä eristeille. Sama koskee tuotteita, joille valmistaja ei Joutsenmerkkiä ole hakenut, vaikka kriteerit olisivat olemassa.

Joutsenmerkki voidaan myöntää pientaloille, kerrostaloille, koulu- ja päiväkotirakennuksille, kesämökeille tai vapaa-ajan asunnoille, asuintaloiksi luokiteltaville palvelutaloille sekä näiden rakennustyyppien väliaikaisille rakennuksille kuten moduuleille tai väistötiloille. Merkkiä voi hakea joko rakennuksen sen tilaaja tai sen rakentaja. Tällöin hakija varmistaa, että sekä talon että siinä käytettävien materiaalien kriteerit otetaan huomioon koko rakennushankkeen ajan.

Hakuprosessi tulee Holopaisen mukaan aloittaa mahdollisimman aikaisin rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Joutsenmerkin asiantuntija ohjeistaa ja tukee koko hakemusprosessin ajan, joten hakemiseen ei tarvita ulkopuolista konsulttia.

– Monessa kohteessa on jouduttu tekemään muutoksia etenkin päivänvalokertoimen takia. On jouduttu esimerkiksi suurentamaan ikkunakokoa. Jos Joutsenmerkin hakuun liittyen otetaan yhteyttä vasta siinä vaiheessa, kun perusta on jo valettu, hakeminen on yleensä myöhäistä, koska kaikki käytetyt materiaalit pitää hyväksyttää.

Joutsenmerkin perusmaksu on neljä euroa neliöltä. Lisäksi maksettavaksi tulee kiinteä 3000 euron hakemusmaksu. Jos rakentaja tekee useampia joutsenmerkkirakennuksia, on mahdollista hankkia peruslupa. Silloin yksittäisen merkin hinta laskee.

Ympäristömerkintä Suomi Oy on valtion omistama yhtiö. Se ei jaa osinkoa vaan käyttää voitot omaan toimintaansa. Yritys saa tukea ympäristöministeriöltä ja työ- ja elinkeinoministeriöltä, jotka myös valvovat yrityksen toimintaa.

Holopainen pitää merkin päällimmäisenä hyötynä turvallisuutta käyttäjälle.

– Sisäilman kemikaalipitoisuuksille on asetettu tiukat raja-arvot. Olemme tutkineet, että joutsenmerkityissä rakennuksissa sisäilmaan ei pääse samalla tavalla formaldehydipitoisuuksia verrattuna normaaleihin rakennuksiin. Käytännössä uusi rakennus ei haise millekään.

Holopainen pitää merkittävänä etuna myös sitä, että kaikki joutsenmerkityn kohteen rakennusmateriaalit on merkittävä materiaalilokiin.

– Kun rakennusta korjataan tai puretaan, tiedetään varmasti, että kaikkia materiaaleja voi uusiokäyttää.