• Ajankohtaista
  • Energia
  • LVI
  • Materiaalit
  • Mökki
  • Palvelut
  • Piha
  • Rakentaminen
  • Remontti
  • Sisustus
  • Talo
  • Tutkimus
  • Vapaa-aika
  • Varusteet

  • Etusivu
  • LVI

EU:n uusi juomavesidirektiivi tuo monia merkittäviä muutoksia

Sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö tiedottavat

Rakentajan toimitus
Julkaistu 05.02.2020Päivitetty 28.10.2022
20202_62468.jpg

EU-maiden suurlähettiläät hyväksyivät tänään poliittisen yhteisymmärryksen uuden juomavesidirektiivin sisällöstä. Uuden juomavesidirektiivin avulla pyritään turvaamaan entistä laadukkaampi talousvesi, edistämään veden saatavuutta, lisäämään vesihuollosta tiedottamista ja parantamaan vesihuoltolaitosten energiatehokkuutta koko unionin alueella.

Riskinarviointi parantaa häiriötilanteisiin varautumista

Talousveden laadun valvonta perustuu tulevaisuudessa koko unionin alueella vedentuotantoketjun kaikkien osien systemaattiseen riskinarviointiin ja riskien hallintaan. Talousveden ottoon, käsittelyyn ja toimittamiseen liittyvien riskien lisäksi direktiivi edellyttää entistä parempaa yhteistyötä pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi tehtävän työn kanssa.

Aiemmin direktiivissä on säädetty vain talousveden laadusta veden käyttäjien hanassa, mikä on ollut riittämätöntä veden laatuun liittyvien häiriötilanteiden ennalta ehkäisemiseksi.

Legionella-bakteerin valvonta lisääntyy

Juomavesidirektiivin lista talousvedestä tutkittavista yhdisteistä on päivitetty Maailman terveysjärjestön (WHO) suositusten ja uusimman tieteellisen tiedon mukaiseksi. Direktiivi edistää terveyttä mm. lisäämällä hormonitoimintaa häiritsevien yhdisteiden ja Legionella-bakteerin valvontaa.

Legionella-bakteerin aiheuttama legionelloosi voi aiheuttaa vakavia hengitystieinfektioita. Legionella voi kasvaa kiinteistöjen vedenjakeluverkostossa, jos kylmän talousveden lämpötila on liian korkea tai lämpimän käyttöveden lämpötila on liian matala. Legionelloosia pidetään Suomessa selvästi alidiagnosoituna tautina.

20202_62469.jpg

Rakennusmateriaaleista liukenevien haitallisten aineiden sääntely EU-tasolle

Uudessa juomavesidirektiivissä säädetään menettelytavasta, jolla asetetaan veden kanssa kosketuksissa oleville rakennusmateriaaleille EU:ssa yhteiset terveysperusteiset vähimmäisvaatimukset. Tarkoitus on luoda lista rakennustuotteiden valmistuksessa sallituille aineille ja materiaaleille. Helsingissä toimivalle Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA) annetaan tehtäväksi koota ja arvioida säännöllisesti terveysperusteista listaa aineista ja materiaaleista.

Uuden menettelyn tarkoituksena on edistää EU:n sisämarkkinoiden toimivuutta yhdenmukaistamalla aineille ja materiaaleille asetettavia vaatimuksia.

Uusia velvoitteita vesihuoltoon

Jäsenvaltioiden on jatkossa tunnistettava ne sosiaaliset ihmisryhmät, joilla on riittämätön vesihuolto. Näiden ryhmien veden saatavuutta on parannettava. Lisäksi vesihuollon läpinäkyvyyttä parannetaan tarkentamalla vesihuoltolaitosten tiedotusvelvollisuutta.

Direktiivillä pyritään myös parantamaan vesihuoltolaitosten energiatehokkuutta säätämällä mm. vedenjakeluverkostojen vuotovesien selvittämisestä ja niistä tiedottamisesta.

20202_62470.jpg

Uusi direktiivi tulee voimaan kesällä

Euroopan komissio antoi ehdotuksen juomavesidirektiivin uudistamiseksi helmikuun alussa vuonna 2018. Poliittinen yhteisymmärrys parlamentin ja neuvoston välillä direktiivin sisällöstä saavutettiin ennen joulua Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. Parlamentin on tarkoitus hyväksyä poliittinen yhteisymmärrys helmikuun puolivälissä. Direktiivi tulee voimaan aikaisintaan heinäkuussa 2020. Sen jälkeen EU:n jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivin säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöä.

20202_62471.jpg

Lisätietoja

Neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 315, etunimi.sukunimi@stm.fi

Erityisasiantuntija Jaakko Kuisma, Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa, p. +32 473 532 399, etunimi.sukunimi@formin.fi

Rakennusmateriaalit: yli-insinööri Kaisa Kauko, ympäristöministeriö, p. 0295 250 121, etunimi.sukunimi@ym.fi ja hallitussihteeri Mikko Koskela, ympäristöministeriö, p. 0295 250 051, etunimi.sukunimi@ym.fi

Vesiensuojelu ja vesipolitiikan puitedirektiivi: neuvotteleva virkamies Juhani Gustafsson, ympäristöministeriö, p. 0295 250 338, etunimi.sukunimi@ym.fi

Vesihuolto: neuvotteleva virkamies Katri Vasama, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 595 5317, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Euroopan kemikaalivirasto ECHA: press@echa.europa.eu

Lähde: Ympäristöministeriön tiedote 05.02.2020

Rakentaja.fi
LVI
vesiputkistot
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje
Alan uutisia, tutkimuksia, tuotetietoa, asiantuntijahaastatteluja, keskusteluja – RakentajaPRO:n uutiskirjeessä saat kerran viikossa sähköpostiisi koosteen rakentamisen ammattilaiselle ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje on maksuton.

Aiheeseen liittyvää

201910_60501.jpg

Ilmastoystävällinen rakentaminen vaatii nopeita toimia - Ympäristöministeriö tiedottaa

Rakennukset ja rakentaminen kuluttavat puolet maapallon luonnonvaroista ja noin 40 prosenttia energiasta. Ne aiheuttavat noin kolmanneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä väestönkasvun, kaupungistumisen ja merenpinnan nousun kasvattaessa rakentamisen tarpeita entisestään. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen vetosi New Yorkissa YK:n kestävän kehityksen kokouksen yhteydessä rakennusalaan vähähiilisen rakentamisen vauhdittamiseksi.

201911_61480.jpg

Miten saavutetaan hiilineutraali huomen? Mitkä ovat vaikutukset rakennusalalle?

Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen 2040-luvulla. Nämä aiheet siivittävät monia keskusteluja, joita käydään mm. erilaisissa paneeleissa, eduskunnassa, ympäristöministeriössä, kunnissa sekä eri toimialoilla. Jopa hallitusohjelmaan on kirjattu oma osa-alueensa asian puolesta; "Osallistava ja osaava Suomi".

Rakentaminen Suomessa

Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki

Edellinen maankäyttö- ja rakennuslaki on ollut voimassa 20 vuotta. Muutospainetta lakimuutoksille aiheuttaa ympäristössä ja lainsäädännössä tapahtuvat muutokset. Muutokset kuten, hiilineutraaliuden tavoittaminen on yhtenä suurena haasteena rakentamisessa tulevaisuudessa. Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki – uudelta nimeltään kaavoitus- ja rakentamislaki – asettaa puitteet tulevaisuuden rakentamiselle, mutta mitkä ovat uuden kaavoitus- ja rakentamislain tavoitteet, sisältö ja nykyinen tilanne?

202111_73715.jpg

Viisi puntaroitavaa näkökulmaa ennen vedenmittaus­järjestelmän hankkimista

Vedenmittausjärjestelmän valintaan kannattaa paneutua, sillä tehdyn päätöksen taloudelliset vaikutukset näkyvät vuosia taloyhtiön ja asukkaiden pussissa joko ylimääräisinä menoina tai pääomalle voittoa tuottavana energiasijoituksena.

202111_73412.jpg

Nämä asiat käyttövesiputkien uusimisessa kannattaa huomioida

Käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 30–50 vuotta. Käyttövesiputket on järkevintä uusia ajoissa, sillä niiden materiaali ja kunto vaikuttavat suoraan juomiseen, ruoanlaittoon ja peseytymiseen käytettävän veden puhtauteen. Geberit Mapress on pitkäikäinen ja hygieeninen putkistojärjestelmä, joka täyttää korkeat laatuvaatimukset.

202011_67417.jpg

Betoninen ratkaisu jätevesien ohjaamiseen

Rudus-pumppaamo on pitkäikäinen ratkaisu paikkoihin, jossa maan muodot eivät riitä viettämään vettä haluttuun suuntaan – se on sopiva kaupunkeihin, kuntiin ja pientaloalueille.Pumppaamon perusversio on betonirunkoinen, pohjaosaltaan 800-millinen hule- tai jätevesien ohjaamiseen tarkoitettu laitteisto, joka sisältää yhden pumpun – erikoistuotteina saatavilla myös kahdella pumpulla ja eri rengaskoolla.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton