Varusteet

Etusivu

EU:n uusi juomavesidirektiivi tuo monia merkittäviä muutoksia

Sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö tiedottavat

Rakentajan toimitus

Päivitetty 28.10.2022

EU-maiden suurlähettiläät hyväksyivät tänään poliittisen yhteisymmärryksen uuden juomavesidirektiivin sisällöstä. Uuden juomavesidirektiivin avulla pyritään turvaamaan entistä laadukkaampi talousvesi, edistämään veden saatavuutta, lisäämään vesihuollosta tiedottamista ja parantamaan vesihuoltolaitosten energiatehokkuutta koko unionin alueella.

Riskinarviointi parantaa häiriötilanteisiin varautumista

Talousveden laadun valvonta perustuu tulevaisuudessa koko unionin alueella vedentuotantoketjun kaikkien osien systemaattiseen riskinarviointiin ja riskien hallintaan. Talousveden ottoon, käsittelyyn ja toimittamiseen liittyvien riskien lisäksi direktiivi edellyttää entistä parempaa yhteistyötä pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi tehtävän työn kanssa.

Aiemmin direktiivissä on säädetty vain talousveden laadusta veden käyttäjien hanassa, mikä on ollut riittämätöntä veden laatuun liittyvien häiriötilanteiden ennalta ehkäisemiseksi.

Legionella-bakteerin valvonta lisääntyy

Juomavesidirektiivin lista talousvedestä tutkittavista yhdisteistä on päivitetty Maailman terveysjärjestön (WHO) suositusten ja uusimman tieteellisen tiedon mukaiseksi. Direktiivi edistää terveyttä mm. lisäämällä hormonitoimintaa häiritsevien yhdisteiden ja Legionella-bakteerin valvontaa.

Legionella-bakteerin aiheuttama legionelloosi voi aiheuttaa vakavia hengitystieinfektioita. Legionella voi kasvaa kiinteistöjen vedenjakeluverkostossa, jos kylmän talousveden lämpötila on liian korkea tai lämpimän käyttöveden lämpötila on liian matala. Legionelloosia pidetään Suomessa selvästi alidiagnosoituna tautina.

Rakennusmateriaaleista liukenevien haitallisten aineiden sääntely EU-tasolle

Uudessa juomavesidirektiivissä säädetään menettelytavasta, jolla asetetaan veden kanssa kosketuksissa oleville rakennusmateriaaleille EU:ssa yhteiset terveysperusteiset vähimmäisvaatimukset. Tarkoitus on luoda lista rakennustuotteiden valmistuksessa sallituille aineille ja materiaaleille. Helsingissä toimivalle Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA) annetaan tehtäväksi koota ja arvioida säännöllisesti terveysperusteista listaa aineista ja materiaaleista.

Uuden menettelyn tarkoituksena on edistää EU:n sisämarkkinoiden toimivuutta yhdenmukaistamalla aineille ja materiaaleille asetettavia vaatimuksia.

Uusia velvoitteita vesihuoltoon

Jäsenvaltioiden on jatkossa tunnistettava ne sosiaaliset ihmisryhmät, joilla on riittämätön vesihuolto. Näiden ryhmien veden saatavuutta on parannettava. Lisäksi vesihuollon läpinäkyvyyttä parannetaan tarkentamalla vesihuoltolaitosten tiedotusvelvollisuutta.

Direktiivillä pyritään myös parantamaan vesihuoltolaitosten energiatehokkuutta säätämällä mm. vedenjakeluverkostojen vuotovesien selvittämisestä ja niistä tiedottamisesta.

Uusi direktiivi tulee voimaan kesällä

Euroopan komissio antoi ehdotuksen juomavesidirektiivin uudistamiseksi helmikuun alussa vuonna 2018. Poliittinen yhteisymmärrys parlamentin ja neuvoston välillä direktiivin sisällöstä saavutettiin ennen joulua Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. Parlamentin on tarkoitus hyväksyä poliittinen yhteisymmärrys helmikuun puolivälissä. Direktiivi tulee voimaan aikaisintaan heinäkuussa 2020. Sen jälkeen EU:n jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivin säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Lisätietoja

Neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 315, etunimi.sukunimi@stm.fi

Erityisasiantuntija Jaakko Kuisma, Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa, p. +32 473 532 399, etunimi.sukunimi@formin.fi

Rakennusmateriaalit: yli-insinööri Kaisa Kauko, ympäristöministeriö, p. 0295 250 121, etunimi.sukunimi@ym.fi ja hallitussihteeri Mikko Koskela, ympäristöministeriö, p. 0295 250 051, etunimi.sukunimi@ym.fi

Vesiensuojelu ja vesipolitiikan puitedirektiivi: neuvotteleva virkamies Juhani Gustafsson, ympäristöministeriö, p. 0295 250 338, etunimi.sukunimi@ym.fi

Vesihuolto: neuvotteleva virkamies Katri Vasama, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 595 5317, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Euroopan kemikaalivirasto ECHA: press@echa.europa.eu

Lähde: Ympäristöministeriön tiedote 05.02.2020

LVI

vesiputkistot

Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

LVI

5 syytä siirtyä kokonaisvaltaiseen vedenkulutuksen mittaukseen

Reaaliaikainen vesidata on onnistuneiden päätösten edellytys. Uusi teknologia helpottaa kiinteistön koko vedenkulutuksen optimointia.

Remontti

Älyominaisuuksilla on merkitystä vedenmittauksessa

Energiatehokkuusdirektiivi on määrännyt, että vesimittarit tulee asentaa taloyhtiöihin niin uudiskohteissa (2011) kuin saneerauskohteissa (2013). Valitettavasti direktiiviä on tulkittu siten, että mittarit on ollut pakko asentaa, mutta ei ottaa käyttöön. Lokakuussa 2020 astuu voimaan kulutuksen mukaisen vesilaskutuksen pakollistava asetus. Mitä tämä tarkoittaa sinun taloyhtiössäsi?

Remontti

Tiedätkö kotitalouden suurimmat vesisyöpöt?

Asumisen perusedellytysten, veden, sähkön ja lämmön, tuottamiseen käytettävän energian kustannukset nielaisevat valtaosan taloyhtiön rahavirrasta. Vesi on taloyhtiön suurin yksittäinen kuluerä, sillä vedenkäyttö muodostaa keskimäärin 37 % kokonaiskustannuksista. Kokonaisuutena veteen kuluu enemmän rahaa kuin koko taloyhtiön lämmittämiseen. Koska vesi on kallista, veden säästäminen on todellakin kannattavin energiainvestointi.

Talo

Estä vesi- sekä viemärijohtojen jäätyminen

Jotta putkijohtojen jäätyminen sekä routavaurioiden mahdollisuus minimoidaan, sijoitetaan vesijohdot sekä viemärit perinteisesti roudattomaan syvyyteen kerran 50 vuodessa toistuvan suurimman pakkastuntimäärän mukaisesti.Kaivantojen ulottuessa pohjavesipinnan alapuolelle sekä maa-aineksen pehmeys voivat aiheuttaa omia ongelmia katujen rikkoutuessa, putkijohtojen sekä rakennusten painuessa ja niin edelleen. Toinen syy välttää syviä kaivantoja on tietysti kustannukset, kun kaivaminen ja massojen ajo voidaan puolittaa saadaan tällä merkittävää säästöä rakentamiskustannuksissa. Ympäristön sen salliessa, voidaan maahan routarajan yläpuolelle sijoitettavien vesi- sekä viemärijohtojen jäätyminen ja routavauriot estetään putkia suojaavalla vettymättömillä Finnfoam-routaeristeellä.

valkoinen wc-istuin ja allas sekä tammen näriset kylpyhuonekaappien ovet. Lattialla on tammen sävyinen matto. Kylpyhuone on laatoitettu

Sisustus

Kokeneen kylpyhuoneremppaaja Nata Salmelan neuvot: Kylpyhuoneremonttia pelätään aivan turhaan

Kylpyhuoneremontti voi tuntua pelottavalta projektilta, mutta Nata Salmelan kokemukset osoittavat, että se voi olla myös palkitsevaa ja jopa hauskaa. Nata on kokeneena remontoijana ja asuntosijoittajana nähnyt monenlaisia kylpyhuonekohteita. Hänen mukaansa kylpyhuoneremonttia ei tarvitse turhaan pelätä. Tärkeintä on suunnitella huolellisesti sekä valita laadukkaat tuotteet. Lue Natan vinkit.

Tutkimus

Suomen metsät ovat ajan saatossa tiheytyneet ja järeytyneet

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksen mukaan Suomessa kasvaa nykyään yli neljä kertaa enemmän järeitä puita kuin sata vuotta sitten. Järeitä puita on tällä hetkellä eniten eteläisimmän Suomen metsissä – toisin kuin 1920-luvulla, jolloin niitä löytyi enemmän pohjoisesta. Vanhojen puiden määrissä ei ole suuria muutoksia 1970-luvun tilanteeseen verrattuna.

Luetuimmat