Eroon öljylämmityksestä lämpökontilla? Näin uusi ratkaisu toimii käytännössä – "Soveltuu etenkin suurempiin omakotitaloihin"

Öljylämmityksestä pyritään pääsemään eroon paitsi kotitalouksissa, myös yrityksissä. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, miten uudenlaisella biomassan toimitus- ja käyttöratkaisulla pystytään korvaamaan vanhoja öljylämmityskohteita. Asialla oli LUT-yliopiston Mikkelissä toimiva bioenergian laboratorion tutkimusryhmä.

Konseptin lämmöntuotannon ratkaisuna on biomassaa polttava siirrettävä lämpökontti. Tavoitteena oli tutkia, miten paljon ratkaisu vähentää yritysten kustannuksia ja toisaalta myös kasvihuonepäästöjä.

– Hakkeen käyttäminen kiinteistön lämmityksessä vähensi kasvihuonekaasupäästöjä jopa 96 prosenttia verrattuna öljylämmitykseen, hankkeen projektipäällikkö Jarno Föhr kertoo.

Föhrin mukaan lämpökontti soveltuu myös muihin tarkoituksiin, mutta ei parhaiten rakennustyömaalle.

– Rakennustyömaille en suosittele lämpökontteja, koska työmaat ovat melko lyhytkestoisia. Lämpökontille pitää rakentaa pohja, josta saadaan vesi-, sähkö- ja lämpökanaaliyhteydet eteenpäin lämmitettävään kohteeseen. Niiden rakentamiseen ja purkamiseen kuluu aikaa ja vaivaa, Föhr selvittää.

Omakotitalojen kohdalla lämpökontista voi sen sijaan olla hyötyä, etenkin haja-asutusalueella. Föhrin mukaan hyvä esimerkkikohde voisi olla esimerkiksi kolmen lähellä toisiaan olevan omakotitalon rypäs, joihin lämpökontilla voisi tuottaa lämpöä.

"Siirrettävät lämpökontit soveltuvat lämmittämään erityisesti suurempia omakotitaloja ja teollisuusrakennuksia, joissa on aiheellista korvata vanha öljylämmitysjärjestelmä uudella lämmitysratkaisulla. Lämpökontit soveltuvat myös uudiskohteiden lämmitysratkaisuksi."
Jarno Föhr, hankkeen projektipäällikkö, LUT-yliopisto

Nopeimmillaan lämpökontti voi kuitenkin toimia myös työmailla ainakin sen perusteella, että siirrettäviä lämpökontteja on kuljetuksen jälkeen asennettu toimintakuntoon vain muutamissa tunneissa. Tällöin kontin perustaksi on etukäteen valettu tasainen laatta ja paikalle on asennettu lämmönsiirtokanaalit, vesijohto ja sähköt.

– Tällöin siirrettäviä lämpökontteja voi etukäteen rakentaa toimituskuntoon valmistustehtaalla. Toisaalta lämpökontin voi teknisesti perustaa yksinkertaisimmin sorapedille tai siirrettäville betonipalkeille. Tämä on yksi siirrettävien lämpökonttien kustannuseduista. Toki betonilaatta on aina tukevampi pohjaratkaisu ja paikalliset olosuhteet on otettava huomioon, Föhr kertoo.

Uutta pneumaattista puhallinta voidaan käyttää myös muissa käyttökohteissa kuin pelkästään puuhakkeen toimituslogistiikassa. Soveltuvia kohteita voivat Föhrin mukaan olla muun muassa maisemointi- tai viherrakentaminen, joissa voidaan puhaltaa katemateriaaleja alustoiksi tai kasvatusalueille rikkaruohon torjuntaan.

– Tällöin puhaltimet ovat pienempiä ja pyörien päällä käsin liikuteltavia. Lisäksi hevostalleilla tai maatiloilla voidaan puhaltaa kuivikkeita. Sahanpurua ja muita biomassan sivutuotteita voidaan levittää kuntoiluväylille luonnon keskellä ja lumivarastoja voidaan täyttää laskettelukeskuksissa seuraavia sesonkikausia varten. Puhaltimia voidaan käyttää myös puhallusvillan levittämiseen rakennustyömailla, Föhr listaa.

Mikkeliläisen tutkimusryhmän käyttämän hakepuhaltimen on patentoinut ranskalainen yritys Romanet Sarl. Ensimmäinen hakepuhallin kehitettiin yhtiön kotipajassa vuonna 2007.

Suomalainen Lämpösi Oy on pyrkinyt hyödyntämään puhallinratkaisua ja lisensoinut sen valmistuksen Suomeen. Hakepuhaltimia on valmistettu myös Suomessa vuoden 2020 alusta lähtien.

Laitteiston puhalluskapasiteetti vaihtelee puhallinmallin ja materiaalin mukaan. Puhalluskapasiteetti on noin 0,3–1,2 m3/min puuhakkeella ja 5–15 t/h puupelleteillä. Hakkeen puhallusmatka voi olla 15–40 metriä, joten haketta voidaan puhaltaa joustavasti erilaisiin varastoihin ja siiloihin.