lämpöeristys

Maanvaraisten lattioiden käyttö alkoi yleistyä erityisesti 1900-luvun alkupuolella, kun rakennustekniikat kehittyivät ja betonista tuli suosittu rakennusmateriaali ja se alkoi korvata luonnon kivistä tehdyt perustukset. 1950-luvulta lähtien kellarittomien rakennusten alapohjissa on käytetty maanvaraista laattaa. Maanvaraiset lattiat ovat olleet erityisen suosittuja alueilla, joilla on vakaat maaperäolosuhteet ja vähän pohjaveden aiheuttamia ongelmia.

Vain pieni osa kiinteistöistä yltää parhaimpaan energialuokkaan.

Massiivitiilisten Poroton-kennoharkkojen tuote- ja rakennemallit löytyvät nyt suunnittelijoiden suosimasta ProdLib-tuotekirjastosta. Rakennemallit on laadittu huomioiden Suomen rakentamismääräykset ja olosuhteet. Kaikki esitetyt ulkoseinäratkaisut täyttävät 0,17 W/m2K lämmöneristävyysvaatimuksen. Rakennekuvat ovat myös selailtavissa ja ladattavissa pdf-koosteena Wienerbergerin verkkosivuilta.

Vietämme huomattavan paljon aikaa sisätiloissa, joten sisäilmastolla ja sisäilman laadulla on suuri merkitys terveyteemme ja hyvinvointiimme. Rakennusten kosteustekninen toimintavarmuus ja vikasietoisuus ovatkin nousseet tärkeiksi kriteereiksi erityisesti koulujen ja päiväkotien rakenneratkaisuissa.

Rakennuksissa käytetään lähes 40 prosenttia kaikesta Suomessa kulutettavasta energiasta ja ne aiheuttavat yli 30 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. Ulkovaipan hyvä lämmöneristys on tehokkain tapa vähentää rakennusten energiankulutusta. Hyvä lämmöneristys parantaa myös sisäilmaa, vähentää hiilidioksidipäästöjä, nostaa rakennuksen arvoa ja lisää rakennuksen käyttöikää. Lisäeristys on erittäin hyvä investointi.

Keraamisten kennoharkkojen suosio uudisrakentamisessa on ollut kasvussa jo pitkään. Nyt runkoharkkojen lisäksi Wienerbergeriltä löytyy kennoharkkotuotteet myös massiiviseinien lisäeristämiseen.

Lahteen Kujalan alueelle valmistui 2019 yli 10 metrin korkuinen ja lähes 27 000 neliömetrin kokoinen logistiikkakeskus, jossa on 50 000 lavapaikkaa. Valtavan kokoisen rakennuksen katto eristettiin tehokkaalla Kingspan Therma TR26 lämmöneristeellä. Katolle asennettiin lisäksi aurinkopaneelit, joilla hyödynnetään aurinkoenergiaa.

Suunnittelussa pyritään saavuttamaan yhä energiatehokkaampia rakenneratkaisuja. Lämmöneristeen teknisillä ominaisuuksilla on siten merkittävä rooli tavoiteltaessa tiivistä ja energiapihiä rakennusta. Kingspanin kehittämällä Kooltherm K15C Julkisivueristeellä ulkoseinän rakennepaksuus pysyy ohuena ja rakenteesta tulee energiatehokas jo 120 mm paksulla eristeellä. Tuulettuvassa rakenteessa Koolthermin suuri etu on sen diffuusioavoimuus, jolloin eriste mahdollistaa sisäkuorielementin kuivumisen myös eristeen suuntaan.

Tulevaisuudessa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisten rakennusten on tarjottava entistä enemmän. Niiden tulee torjua ilmastonmuutosta maksimoimalla energiatehokkuus ylivoimaisilla lämpöteknisillä ominaisuuksilla. Rakennuksissa tulee myös käyttää tuotteita, joihin sitoutuu koko niiden elinkaaren ajan aiempaa vähemmän hiiltä.

Viime vuosina Suomen rakentamisen puhutuin aihe on epäilemättä ollut rakennusten kosteus- ja homeongelmat. Ongelmia on ollut vanhoissa rakennuksissa, mutta myös uusissa. Ilmastonmuutos aiheuttaa uudenlaisia haasteita rakennusten kosteudenhallinnalle, yksi esimerkki tästä on voimakkaan tuulen aiheuttama viistosade. Ilmastonmuutosta halutaan hillitä parantamalla rakennusten energiatehokkuutta, johon voidaan vaikuttaa rakenteellisilla ratkaisuilla rakennuksen vaippaan tai vastaavasti teknisillä ratkaisuilla kuten esimerkiksi erilaisilla lämpöpumpuilla.