Sähkön korkea hinta ja sähkökatkosten mahdollisuus – miten yrityksesi on varautunut?

Maaliskuussa 2022, Venäjän hyökättyä Ukrainaan, sähkön hinta ensin kolminkertaistui ja toukokuussa hinta nousi lisää. Energian hinta on kauttaaltaan noussut enemmän, kuin oikeastaan kukaan on osannut varautua. Sähkön hintatasoon vaikuttavat monet tekijät, mutta pahin tilanne on silloin, kun sähkön kysyntä ja tarve lähestyy tai hetkellisesti jopa ylittää tuotantokapasiteetin.

Sähköä verkkoon tuotetaan ensin muuttuvilta kustannuksilta halvimmilla energianlähteillä. Halvimmat muuttuvat kustannukset ovat vesivoimalla. Seuraavaksi edullisinta on tuulivoima. Kolmantena tulee tuontisähkö. Venäjältä ei enää sähköä tuoda, joten Pohjoismaiset vesivarannot ovat erittäin merkittäviä sähkön hinnan kannalta. Rajoitteena on myös siirtokapasiteetti, joka asettaa maksimimäärän tuontisähkölle. Tuulivoiman osuus taas vaihtelee tilanteen mukaan. Suomen tuulivoiman määrä on ollut viime aikoina tilanteesta riippuen 0-4000MW välillä.

Muuttuvilta kustannuksiltaan neljänneksi edullisin on ydinvoima. Olkiluoto 3:n myötä ensi vuonna ehkä saavutetaan tilanne, jossa Suomi on omavarainen energiamäärän suhteen. Tällöinkin hetkelliset kulutuspiikit voivat ylittää tuotantokapasiteetin.

Melko kalliita ovat jo CHP- eli yhteistuotantolaitokset, joissa tuotetaan sekä kaukolämpöä että sähköä. Näissä hinta alkaa nousta nopeammin. Lisäksi on vielä vielä hiililauhde, öljylauhde ja kaasuturbiinit. Hiililauhteen kohdalla hinta alkaa olla varsin korkealla. Öljylauhde on hiililauhdetta noin puolet kalliimpaa ja kaasuturbiinit ovat muuttuvilta kustannuksiltaan kolmanneksen korkeammat kuin öljylauhde.

Mikäli talvesta tulee kylmä, kulutus nousee väkisinkin. Jos tuotantokapasiteetti ei riitä, voidaan joutua tilanteeseen, jossa sähköt ovat yhtäkkiä parikin tuntia poikki. Kantaverkkoyhtiö määrittää hetkellisen tilanteen. Ennen kulutusrajan asettamista, viimeisenä ”temppuna” kantaverkkoyhtiö ottaa reservit käyttöön. hinta on tuolloin ”pilvissä”. Jos nekään eivät riitä, tulee sähkökatkoja, joita kierrätetään. Vielä tällainen tilanne ei ole todennäköistä, mutta mahdollista.

Ongelmana on myös se, etteivät verkkoyhtiöt ehdi mitenkään varoitella tällaisista sähkökatkoista, koska ei tiedetä, milloin kantaverkkoyhtiö edellyttää sähkön kulutuksen pudottamista. Ne asettavat rajan kulutukselle. Sähkökatkot kestävät 1–2 tuntia kerrallaan. Sähkökatkojen kierrätysjärjestystä ei voida ennalta määrittää. Asetettu raja vaikuttaa siihen, mitä voidaan pitää yllä ja mistä pitää katkaista.

Kannattaa siis varautua mahdollisiin sähkökatkoihin. Sairaalat ymmärrettävästi pyritään turvaamaan. Ja sähköverkkovalvomo on pakko sähköistää koko ajan. Eli nämä ovat viimeiset kohteet, joista sähkö katkeaa.

Yksi lähtökohta on tietysti energiankulutuksen vähentäminen. Energia on ollut Suomessa niin halpaa, ettei ole kiinnitetty huomiota kulutukseen. Kulutuksen vähentäminen säästää kustannuksia ja laajassa mittakaavassa voi vähentää kantaverkon kuormitusta eikä kriittinen raja ylity. Valaistuksen ja lämmityksen kustannuksissa voi olla paljon parannettavaa monessakin yrityksessä.

Paikallisesti kannattaa suunnitella prosessien hallittu alasajo ja siihen tarvittavan varavoiman hankkiminen. Kannattaa myös miettiä, voisiko joitain asioita tehdä silloin, kun kulutus ei ole suurimmillaan ja hintakin on halvempaa. Käytännössä siis öisin ja viikonloppuisin, mikä tuo muita kustannuksia ja vaikeuksia töiden järjestämisessä. Kustannuksia ilman vastaavaa tuottoa tulee myös siitä, jos työt seisovat pari tuntia sähkökatkoksen takia. Voi tulla tilanne, jossa on valittava kahdesta huonosta vaihtoehdosta toinen.

Entäpä, voisiko työaikoja muuttaa tilapäisesti, pitää lomia arvioidusti pahimpina aikoina? Näissä ongelmana on sitten työntekijöiden kanssa sopiminen asioista ja toisaalta pahimpien aikojen ajallinen ennakoiminen.

Yleispätevästi kaikille yrityksille sopivia ratkaisuja ei ole helppo löytää, mutta yrityskohtaisesti voi mietinnällä ja suunnittelulla löytää hyviäkin ratkaisuja. Mitään ei välttämättä jouduta tekemään, mutta varautuminen kannattaa.

Sähkön hinnankehityksen ennustaminen on aina ollut vaikeaa ja tällä hetkellä oikeastaan mahdotonta. Varovaisten arvioiden mukaan, ensi vuonna saatettaisiin päästä hintatasolle, joka alittaa tämän vuoden maaliskuun tason, mutta vasta vuonna 2024 oltaisiin lähempänä normaalitasoa, mikä se sitten tuleekin olemaan. Palautuuko meille enää ”halvan” sähkön aika, jää nähtäväksi.

Futuurimarkkinoiden hinnat ovat kuitenkin jo tulleet alaspäin, mikä luo toiveikkuutta ainakin paremmasta tilanteesta. Nyt vastassa oleva talvi voi tuoda tullessaan ennennäkemättömän korkeita hintoja ja katkoksia sähkönjakelussa. Seuraavakaan talvi ei välttämättä vielä ole ongelmaton.

Energiaa säästävät toimenpiteet ovat tällä hetkellä kannattavia. Niihin liittyvien investointien takaisinmaksuaikakin on lyhyempi energian hinnan ollessa korkealla ja säästöjä muodostuu vielä myöhemminkin.