Smartvattenin tuore raportti paljastaa: asuinrakennuksista yli 50 prosentissa esiintyy vesivuotoja kuukausittain

Johtava vedenkulutusdatan tarjoaja, suomalainen Smartvatten on julkaissut kolmannen vuosittaisen Annual Water Report -raporttinsa. Raportti analysoi veden käyttöä ja vedenkäytön olosuhteita yhteensä 20 000 kiinteistössä ja 200 000 asunnossa 36 eri maassa.

Smartvattenin raportti paljastaa, että vuoden 2023 aikana 52 prosentissa asuinrakennuksia on havaittu vähintään yksi vesivuoto kuukausittain. Toimitilakiinteistöissä kuukausittaisia vesivuotoja havaittiin kolmasosassa rakennuksista, mutta vuotojen keskimääräinen koko oli 3,4-kertainen asuinrakennusten vuotoihin verrattuna.

Data paljastaa, että vuodot ovat aiempaa merkittävästi yleisempiä ja että veden hinta on noussut keskimäärin 3–8 prosenttia – joissakin maissa jopa yli 20 prosenttia. Helsingissä veden hinta nousi 7,5 prosenttia, minkä taustalla on ikääntynyt vesihuoltoinfrastruktuuri. Perusparannustöiden tarve on ollut kiireellinen, mikä taas on edellyttänyt hinnantarkistuksia. Toisaalta veden hintaan vaikuttavat myös vesipula ja kuivuus. Arvioiden mukaan vesivarantojen heikentyminen näkyy myös aiemmin vakavaraisissa Euroopan maissa.

– Tehokkaan vesihuollon perusta on johdonmukainen ja luotettava tietokanta. Monet rakennusten omistajat ja ylläpitäjät kamppailevat heikon tiedonlaadun ja erilaisten mittausjärjestelmien kanssa, mikä rajoittaa vedenkulutuksen ymmärtämistä. Useimmat vesimittarit luetaan manuaalisesti tai puoliautomaattisesti – yleensä kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain – mikä johtaa tietojen heikkoon validiteettiin. Siksi etäluettava ja vesimittareista riippumaton kulutuksen seuranta on ratkaisevan tärkeää, sanoo Smartvattenin Chief Product & Strategy Officer Karl Jepsson.

Euroopan komission mukaan rakennukset kuluttavat noin 40 prosenttia koko Euroopan energiasta. Lisäksi vedenkulutus niin lämmitystä, siivousta kuin jätevesihuoltoa varten on merkittävä energiasyöppö: se kuluttaa sähkön kokonaistuotannosta noin 12 prosenttia.

Kiinteistöalan vedenkäyttöön puuttuminen on elintärkeää myös vesipulan torjumiseksi, sillä vedellä on olennainen merkitys rakentamisessa, kunnostamisessa ja kiinteistöjen hallinnassa – kotitalouksissa päivittäin kulutetusta vesimäärästä puhumattakaan. Smartvattenin mukaan kotitalouksissa vedenkulutusta voitaisiin pienentää jopa 30 prosenttia, jos sitä seurattaisiin ja laskutettaisiin kulutuksen mukaan.

Kuluttajien kamppaillessa elinkustannusten nousun ja inflaation kanssa vuotojen oikea-aikainen havaitseminen ja ennaltaehkäiseminen olisi helppo tapa vähentää kustannuksia merkittävästi. Asuinkiinteistöjen vuotojen takia vettä valuu hukkaan jopa 1,7 litraa vettä minuutissa. Esimerkiksi kaksitoista päivää kestävä pieni vuoto asuinhuoneistossa voi nostaa kuukausikustannuksia yli 15 prosentilla.

Vaikka vuotoja tapahtuu toimitilakiinteistöissä harvemmin kuin asuintaloissa, toimitilakiinteistöissä vuodot olivat kooltaan huomattavasti – keskimäärin 48 prosenttia – suurempia kuin kaikkien kiinteistöjen keskiarvo.

Vuotojen havaitseminen varhaisessa vaiheessa

Kiinteistöjen omistajien ja sijoittajien tulisi olla tietoisia siitä, että havaitsemalla vuodot varhaisessa vaiheessa voidaan estää vanhentuneen infrastruktuurin ja omaisuuden vahingoittuminen ja siten säästää kymmeniä tuhansia euroja korjauskustannuksissa.

Vuodot johtuvat useista tekijöistä. Ikääntyvä infrastruktuuri, korroosio, virheellinen asennus ja ympäristötekijät, kuten lämpötilan vaihtelut ja maaperän liikkeet, voivat ajan mittaan heikentää putkia ja LVI-kalusteita, mikä johtaa vuotoihin. Lisäksi korkea vedenpaine voi rasittaa putkia liikaa, mikä lisää vuotojen todennäköisyyttä. Kun äärimmäiset sääolosuhteet aiheuttavat toisinaan kuivuutta ja toisinaan tulvia, vanhaan infrastruktuuriin kohdistuu paineita, joita se ei todennäköisesti kestä.

Vuotoja voi tapahtua myös huoneistojen sisällä, ja pieneltä ja harmittomalta tuntuva vuoto hanassa tai WC-pöntössä voi käydä äkkiä erittäin kalliiksi. Ompelulangan kokoinen vuotokohta esimerkiksi hanassa valuttaa vettä hukkaan noin 30 000 litraa vuodessa. Yksi tasaisesti vuotava WC-istuin taas saattaa valuttaa vettä viemäriin 200 euron viikkovauhtia – vuodessa ylimääräistä laskua tulee siis 10 000 euroa.

Uuden EU-lainsäädännön vuoksi kiinteistö- ja vesihuoltoalojen on nyt pakko alkaa toimia vedenkulutuksensa suhteen. Vuoden 2024 aikana Euroopan kiinteistömarkkinoilla astuu voimaan kaksi uutta sääntelykehystä: EU-taksonomia ja kestävyysraportointidirektiivi CSRD.

EU-taksonomia tarjoaa yrityksille viitekehyksen niin innovatiiviseen vastuullisuustyöhön kuin kestävän ympäristötalouden raportointiin. Viitekehys on tärkeä väline kestävän taloudellisen toiminnan tunnistamisessa. Siksi on tärkeää, että kiinteistönomistajat ymmärtävät, kuinka viitekehystä voidaan hyödyntää kestävän kehityksen ponnisteluista raportoitaessa. Ymmärtämällä EU-taksonomian eri ympäristötavoitteet kiinteistönomistajat voivat ottaa tärkeitä askelia esimerkiksi juuri vedenkulutuksen suhteen vähentääkseen ympäristövaikutuksiaan ja edistääkseen kestävää tulevaisuutta.

Yritysten kestävän kehityksen raportointia koskeva direktiivi CSRD taas pakottaa pk-yritykset ja suuremmat yritykset raportoimaan kestävästä kehityksestään. Kestävän kehityksen eri osa-alueista vesihuolto on yksi tärkeimmistä tarpeettomien hiilidioksidipäästöjen välttämiseksi. Kummassakin sääntelykehyksessä on laaja valikoima kiinteistöjen toimintaa mittaavia määreitä, joista useat liittyvät veteen.

Lataa englanninkielinen Annual State of Water -raportti tästä

Lähde: Smartvatten lehdistötiedote 16.7.2024