Rakennusteollisuudelta kritiikkiä ministeriön kiertotalousesitykselle: "Aikataulupaine jätti pois konkreettisia toimenpiteitä"
Kuva: Rakennusteollisuus RT
Rakennusteollisuus RT näkee useita puutteita ympäristöministeriön julkistamassa ehdotuksessa kiertotalouden edistämiseksi.
Ympäristöministeriö julkisti tammikuun puolivälissä ehdotuksen kiertotalouden strategiseksi edistämisohjelmaksi. Rakennusteollisuus ry ei ole täysin tyytyväinen ehdotuksen valmistelutyöhön.
- Jotta suuntaviivat muuttuvat konkretiaksi, tarvitaan selvästi nykyistä tiiviimpää yhteistä valmistelua, jossa ovat kattavasti mukana ministeriöt, viranomaiset, tutkimus- ja koulutuslaitokset, kunnat ja yrityskenttä, Rakennusteollisuus RT:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen sanoo.
Hänen mukaansa ministeriön työryhmä toimi liian tiukalla aikataululla.
- Aikataulupaine johti siihen, että laajapohjaiset sidosryhmäkuulemiset ja tarvittavat ideointityöpajat jäivät puutteellisiksi. Ehdotimme ohjelmaan konkreettisia toimia, mutta niitä ei haluttu ottaa mukaan. Tällaisenaan ehdotus tarjoaa niukasti konkreettisia toimia, joihin kenttä voisi kattavasti sitoutua. Onneksi ohjelman jatkokehitys valtioneuvoston periaatepäätökseksi on nyt laajalla lausuntokierroksella.
Rakennusteollisuus kannattaa monia ehdotuksen tavoitteita kuten materiaaleista ja teknologiasta riippumattomia taloudellisia kannusteita sekä läpinäkyvää mittaamista, joka Vuorisen mukaan ei vielä nykyisin toteudu kovin hyvin. Taustalla on hänen mukaansa yhteisten mittaamisen ja arvioinnin menetelmien puute.
Maa-ainesvero ei miellytä
Ministeriön ehdotuksessa kannatetaan julkisten hankintojen kehittämistä siten, että vähähiilisen rakentamisen hankintakriteerit sisällytetään julkisiin rakennushankkeisiin jo ensi vuonna. Hankintakriteerit kiinnostavat rakennusteollisuutta.
Ehdotukseen sisällytetty rakennusmateriaalien tai rakennusten päästöjen hinnoittelujärjestelmän kehittäminen ei miellytä Rakennusteollisuus RT:tä, kuten ei myöskään maa-ainesveron käyttöönotto.
- Kierrätys- ja uusiomateriaaleilla ei ratkaista kuin marginaalinen osa yhteiskunnan kiviainestarpeesta. Niiden osuus kaikesta kiviainestarpeesta on vain muutaman prosentin luokkaa. Maa-ainesveron ei ole osoitettu edistävän uusiomateriaalien hyödyntämistä, Vuorinen sanoo.
Valtiovarainministeriö selvitti maa-ainesveron ohjausvaikutusta jo vuonna 2012. Vuorinen pitää veron haasteena valtion ja kuntien merkittävää roolia maa-ainesten käyttäjinä.
- Vero siirtyy lopputuotteiden hintoihin, jolloin julkinen sektori maa-aineksen pääkäyttäjänä olisi myös veron suurin maksaja.
Päästöjen hinnoittelujärjestelmän ongelmana on RT:n mukaan se, että osa rakennusmateriaaleista ja energiantuotanto on jo mukana EU:n päästökaupassa.
- Päällekkäinen sääntely on omiaan lisäämään byrokratiaa sekä rakentamisen ja asumisen hintaa.
Kiertotalousosaamiseen ollaan Vuorisen mukaan vasta heräämässä. Toiveena on koulutuksen lisääminen ja TKI-lainojen nykyistä laajempi hyödyntäminen.
- Eri jäte- ja sivutuotevirtojen hyödyntämiseen liittyvää tutkimustietoa on jo paljon. Jatkossa tulisi tutkia ja kehittää sitä, kuinka nämä uusiomateriaalit saadaan muiden materiaalien rinnalle käyttöön ja kuinka syntyy niiden käyttöön liittyvää liiketoimintaa.