• Etusivu
  • Materiaalit

Puurakentaminen yleistyy: Hiilijalanjälki jopa 75 prosenttia betonitaloa pienempi

Rakentajan toimitus
Julkaistu 27.08.2020Päivitetty 15.11.2022
20208_66286.jpg

Puurakentamisen suosio on kasvussa, mutta uusien rakennuskohteiden määrässä Suomi on selvästi jäljessä Ruotsia. Suosion taustalla on lisääntynyt kysyntä ekologiselle rakentamiselle.

– Rakennuttajat haluavat vähentää rakennusten kokonaispäästöjä ja lisätä hiilikädenjälkeä. Puu tunnetusti sitoo hiiltä, Mangroven toimitusjohtaja Antti Lundstedt sanoo.

Puurakentamisen lisääntymisen taustalla on myös kuluttajien lisääntynyt tietoisuus ekologisuudesta.

Mangrove on KVR-urakoitsijana TVT Asunnot Oy:lle Turun Hirvensaloon rakennettavissa kahdessa kerrostalossa, jotka on suunniteltu lähes identtisiksi. Erona on ainoastaan se, että toinen taloista valmistetaan puusta ja toinen betonista. Tarkoituksena on vertailla rakennusmateriaaleja keskenään.

Lundstedtin mukaan nykyaikainen puurakentaminen on edelleen selvästi kalliimpaa kuin perinteinen betonirakentaminen.

– Suomessa puurunkojen toimittamisessa ei juuri ole vielä kilpailua tai se on hyvin vähäistä. Sen takia rakennettuja kohteita on vähän. Ruotsissa tarjontaa on paljon enemmän ja hinnat sen takia edullisempia.

Erot tulevat esiin rakennusvaiheessa

Suomessa on aikaisemmin tutkittu jonkin verran puurakentamisen ekologisuutta. Mangrove on tehnyt alustavia puurakenteiden mittauksia Hirvensalon kerrostalojen suunnitteluvaiheessa.

– Havaitsimme, että puurakennuksen kokonaispäästöt ovat selvästi pienemmät. Ero betoniin näyttää selvältä.

Lundstedtin mukaan vertailussa huomioidaan puurakennuksen kokonaispäästöt rakentamisen ajalta ja 50 vuoden käyttöikäolettamalla.

– Rakentamisen valmistumisen jälkeisessä energiankulutuksessa puu ja betoni ovat melko lähellä toisiaan, mutta rakentamisvaiheessa puu on selvästi vähäpäästöisempi. Jos rakennusajaksi laketaan reilu vuosi, sen aikana syntyy noin puolet koko rakennuksen elinkaaren päästöistä. Käytön aikana syntyy toinen puolikas.

Puurakentamisen päästöt ovat Lundstedtin mukaan pienemmät myös rakennuksen käyttöiän lopussa, koska puurakenteet voidaan uusiokäyttää ja muuttaa bioenergiaksi.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n mukaan betonisen kerrostalon hiilijalanjälki on peräti 75 prosenttia puukerrostaloa suurempi. Vertailussa ovat olleet mukana perustus, alapohja, ulko- ja väliseinät, väli- ja yläpohja, portaat, ikkunat, ovet ja parvekkeet.

TVT Asuntojen rakennushanke vie tutkimuksen pidemmälle ja ottaa rakennuselementtien lisäksi huomioon materiaalien käyttäytymisen, käytönaikaisen huollon, asukkaiden tyytyväisyyden sekä hiilikädenjäljen eli rakennusten myönteisen ilmastovaikutuksen, joka alentaa hiilijalanjälkeä.

Puurakentaminen yleistyy muun muassa kerrostalorakentamisessa
Puurakentaminen yleistyy muun muassa kerrostalorakentamisessa

Turkuun rakennettava puukerrostalo toteutetaan CLT-massiivipuurunkoon. Suurin osa Suomessa rakennetuista puukerrostaloista on Lundstedtin mukaan rankarunkoisia. Korkeissa puurakennuksissa seinien runko tehdään vakiomittaisesta liima- tai kertopuusta. CLT-runkoisia on vielä vähän.

– CLT-massiivipuun valintaa puoltaa esteettisyys. CLT-rungossa elementit voidaan jättää rakennuksen sisäpuolelle näkyviin, jolloin rakennus näyttää enemmän puutalolta.

Materiaalit
ekologisuus
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje
Alan uutisia, tutkimuksia, tuotetietoa, asiantuntijahaastatteluja, keskusteluja – RakentajaPRO:n uutiskirjeessä saat kerran viikossa sähköpostiisi koosteen rakentamisen ammattilaiselle ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje on maksuton.

Aiheeseen liittyvää

20214_70218.jpg
Puun uudet pintakäsittelyt -innovaatiokilpailu: voittaja kehitti haastajan punamullalle
Siparila Oy:lle toteutetun hackathon-kilpailun voittajan kehittämä tuote on sinisoija, joka on soijatutkimukseen perustuva vaihtoehto punamullalle.
Pikku Finlandia on mäntyrakentamisen taidonnäyte. Kuvassa rakennus sisältäpäin.  – kuvaaja Mika Pollari
Pikku-Finlandia on männyn käytön taidonnäyte – Näin se syntyi
Finlandia-talossa käynnistettiin perusparannusurakka kuluvan vuoden alussa. Remontoitu kongressikeskus avautuu yleisölle noin 2,5 vuoden kuluttua. Tänä aikana toimintoja on siirretty Finlandia-talon eteen pikavauhdilla nousseeseen Pikku-Finlandiaan, joka on suunniteltu pienemmän mittaluokan tapahtumakeskukseksi.
20208_66173.jpg
Miksi maalämpö yleistyy suurien kiinteistöjen lämmönlähteenä?
Alalla toimivat ovat havainneet viime vuosien aikana selkeän käänteen lämmitysmarkkinoilla. Maalämpöä kysytään ja asennetaan nyt enenevissä määrin myös kiinteistöihin. Kohteiksi käyvät niin hallit, liike- ja julkiskiinteistöt kuin asunto-osakeyhtiötkin.Suurin syy maalämpöjärjestelmien yleistymiseen kiinteistöissä on tietysti raha. Maalämpö on käyttökuluiltaan erittäin edullinen tapa lämmittää. Toinen, yhä yleisempi, syy on maalämmön ekologisuus. Vastuullisesti toimivat yritykset haluavat lämmittää toimitilansa uusiutuvalla, päästöttömällä energialla. Lisäksi maalämpö on vaivaton ja helppokäyttöinen valinta – automatiikka huolehtii optimaalisesta toiminnasta ja tarvittaessa järjestelmää voidaan myös etäohjata.
20218_72029.jpg
Lohjan messutaloille tehtiin uudenlainen hiilijalanjälkimittaus - tutustu raportteihin
Lohjan asuntomessut ovat päättyneet, mutta messutalojen rakennusprojekteista toivotaan olevan hyötyä monelle tulevalle omakotitalorakentajalle. Taloille tehtiin koemielessä uudenlainen vähähiilisyyden arviointi.
20204_64042.jpg
Poikkeustilan seuraukset näkyvät rakentamisessa viiveellä
Työt rakennusteollisuudessa jatkuvat koronaepidemiasta ja siihen liittyvistä rajoituksista huolimatta toistaiseksi melko normaalisti. Rakennusteollisuus RT:n jäsenyrityksilleen tekemän kyselyn mukaan valtaosa vastaajista pitää kuitenkin tuotannon hidastumista ja suunniteltujen hankkeiden lykkääntymistä vähintään melko todennäköisenä. Lähes 70 prosenttia rakentajista arvioi käyttöpääoman ja hankerahoituksen saatavuuden vaikeutuvan.
mustalla pöydällä peltisepän työkaluja
Särmää peltitöihin: Virte-Metallin työkalut avuksi
Tiedätkö, mitä ovat kosakka, kurikka ja litka? Tietysti ikiaikaisia peltisepän työkaluja. Esimerkiksi kurikka on vasara, joka on saanut nimensä muinaisen Ukko-jumalan aseesta, vaikka sillä on ollut kansanrunoudessa myös rivompi kaksoismerkitys. Peltisepän työkalupakista löytyvät myös pelikaanit, ryppyraudat, pihdit, hohtimet ja veivit, sekä paljon muuta. Laaja ammattisanasto kertoo käsityöammatin vaativuudesta ja rikkaasta historiasta.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton