• Etusivu
  • Materiaalit

Puurakentaminen yleistyy: Hiilijalanjälki jopa 75 prosenttia betonitaloa pienempi

Rakentajan toimitus
Päivitetty 15.11.2022
20208_66286.jpg

Puurakentamisen suosio on kasvussa, mutta uusien rakennuskohteiden määrässä Suomi on selvästi jäljessä Ruotsia. Suosion taustalla on lisääntynyt kysyntä ekologiselle rakentamiselle.

– Rakennuttajat haluavat vähentää rakennusten kokonaispäästöjä ja lisätä hiilikädenjälkeä. Puu tunnetusti sitoo hiiltä, Mangroven toimitusjohtaja Antti Lundstedt sanoo.

Puurakentamisen lisääntymisen taustalla on myös kuluttajien lisääntynyt tietoisuus ekologisuudesta.

Mangrove on KVR-urakoitsijana TVT Asunnot Oy:lle Turun Hirvensaloon rakennettavissa kahdessa kerrostalossa, jotka on suunniteltu lähes identtisiksi. Erona on ainoastaan se, että toinen taloista valmistetaan puusta ja toinen betonista. Tarkoituksena on vertailla rakennusmateriaaleja keskenään.

Lundstedtin mukaan nykyaikainen puurakentaminen on edelleen selvästi kalliimpaa kuin perinteinen betonirakentaminen.

– Suomessa puurunkojen toimittamisessa ei juuri ole vielä kilpailua tai se on hyvin vähäistä. Sen takia rakennettuja kohteita on vähän. Ruotsissa tarjontaa on paljon enemmän ja hinnat sen takia edullisempia.

Erot tulevat esiin rakennusvaiheessa

Suomessa on aikaisemmin tutkittu jonkin verran puurakentamisen ekologisuutta. Mangrove on tehnyt alustavia puurakenteiden mittauksia Hirvensalon kerrostalojen suunnitteluvaiheessa.

– Havaitsimme, että puurakennuksen kokonaispäästöt ovat selvästi pienemmät. Ero betoniin näyttää selvältä.

Lundstedtin mukaan vertailussa huomioidaan puurakennuksen kokonaispäästöt rakentamisen ajalta ja 50 vuoden käyttöikäolettamalla.

– Rakentamisen valmistumisen jälkeisessä energiankulutuksessa puu ja betoni ovat melko lähellä toisiaan, mutta rakentamisvaiheessa puu on selvästi vähäpäästöisempi. Jos rakennusajaksi laketaan reilu vuosi, sen aikana syntyy noin puolet koko rakennuksen elinkaaren päästöistä. Käytön aikana syntyy toinen puolikas.

Puurakentamisen päästöt ovat Lundstedtin mukaan pienemmät myös rakennuksen käyttöiän lopussa, koska puurakenteet voidaan uusiokäyttää ja muuttaa bioenergiaksi.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n mukaan betonisen kerrostalon hiilijalanjälki on peräti 75 prosenttia puukerrostaloa suurempi. Vertailussa ovat olleet mukana perustus, alapohja, ulko- ja väliseinät, väli- ja yläpohja, portaat, ikkunat, ovet ja parvekkeet.

TVT Asuntojen rakennushanke vie tutkimuksen pidemmälle ja ottaa rakennuselementtien lisäksi huomioon materiaalien käyttäytymisen, käytönaikaisen huollon, asukkaiden tyytyväisyyden sekä hiilikädenjäljen eli rakennusten myönteisen ilmastovaikutuksen, joka alentaa hiilijalanjälkeä.

Puurakentaminen yleistyy muun muassa kerrostalorakentamisessa
Puurakentaminen yleistyy muun muassa kerrostalorakentamisessa

Turkuun rakennettava puukerrostalo toteutetaan CLT-massiivipuurunkoon. Suurin osa Suomessa rakennetuista puukerrostaloista on Lundstedtin mukaan rankarunkoisia. Korkeissa puurakennuksissa seinien runko tehdään vakiomittaisesta liima- tai kertopuusta. CLT-runkoisia on vielä vähän.

– CLT-massiivipuun valintaa puoltaa esteettisyys. CLT-rungossa elementit voidaan jättää rakennuksen sisäpuolelle näkyviin, jolloin rakennus näyttää enemmän puutalolta.

Materiaalit
ekologisuus
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20214_70218.jpg
Puun uudet pintakäsittelyt -innovaatiokilpailu: voittaja kehitti haastajan punamullalle
Siparila Oy:lle toteutetun hackathon-kilpailun voittajan kehittämä tuote on sinisoija, joka on soijatutkimukseen perustuva vaihtoehto punamullalle.
20208_66173.jpg
Miksi maalämpö yleistyy suurien kiinteistöjen lämmönlähteenä?
Alalla toimivat ovat havainneet viime vuosien aikana selkeän käänteen lämmitysmarkkinoilla. Maalämpöä kysytään ja asennetaan nyt enenevissä määrin myös kiinteistöihin. Kohteiksi käyvät niin hallit, liike- ja julkiskiinteistöt kuin asunto-osakeyhtiötkin.Suurin syy maalämpöjärjestelmien yleistymiseen kiinteistöissä on tietysti raha. Maalämpö on käyttökuluiltaan erittäin edullinen tapa lämmittää. Toinen, yhä yleisempi, syy on maalämmön ekologisuus. Vastuullisesti toimivat yritykset haluavat lämmittää toimitilansa uusiutuvalla, päästöttömällä energialla. Lisäksi maalämpö on vaivaton ja helppokäyttöinen valinta – automatiikka huolehtii optimaalisesta toiminnasta ja tarvittaessa järjestelmää voidaan myös etäohjata.
Tulikiven Lamu 18 Grafia-pinnalla
Vinkki: takkavaihtoehtoja myös mökkiolosuhteisiin
Talvisessa skenaariossa myrsky ulvoo ulkona ja pakkanen paukkuu. Sähköt ovat poikki ja kylmä alkaa hitaasti tehdä tietään sisälle mökkiin. Paksun peiton alla palelee ja ainoana valona on kynttilän heikko liekki.Tilanteen ei tarvitse olla näin synkkä. Kunhan muistaa ennakoida. Hyvänä varmuutena onkin pitää mökillä vähintään juurikin niitä kynttilöitä valoa tuomaan ja peittoja, joiden alle kääriytyä, mutta ihanteellisessa tilanteessa niihin ei tarvitse turvautua kuin tunnelmaa hakiessa.Toinen, mikä kannattaa huoltovarmuuden näkökulmasta miettiä on se lämmönlähde. Toimiva ratkaisu suuriin ja myös pienempiin mökkeihin löytyy nopeista lämmittäjistä, kuten kiertoilmatakoista.
202011_67358.jpg
Rakennusprojektin dokumentaatio kuntoon - vältä riitelyt oikeudessa
Erinäisiä sopimuksia tulee tehtyä päivittäin. Kaikkea sovittua asiaa ei tule välttämättä nimitettyä sopimukseksi. Sovitaan äkillisiä menoja, tapaamisia ja ynnä muuta sellaista. Näistä ei välttämättä pidetä sen enempää kirjaa kuin ehkä kalenterimerkintä – jos sitäkään – eikä niistä riidellä sen enempää kuin korkeintaan sanallisesti. Rahallisia vaatimuksia näistä ei tehdä.Rakennusprojekteissa puhuttaessa sopimuksien laatiminen ja niiden kokoluokka nostavat dokumentaation tärkeyden valokeilaan – kyse ei ole enää lyhyen kahvihetken sopimisesta, vaan esimerkiksi useamman miljoonan euron rakennusurakan sopimisesta ja etenemisen dokumentoinnista.Miksi ja miten dokumentoidaan kattavasti? Entä mitä pahimmassa tapauksessa voi käydä, kun dokumentoinnissa havaitaan puutteita?
20214_70236.jpg
Kohti hiilineutraalimpaa kahden miljoonan tehdasinvestoinnilla Laitilassa
Pyrkiessään yhä parempiin ympäristöarvoihin Laitilan Wirvoitusjuomatehdas on tehnyt mittavan investoinnin tuotantorakennuksiinsa ja eritoten hiilineutraaliutta edistäviin toimenpiteisiin. Panimon remontti koostui vanhojen yksittäisten kylmäkoneiden poistamisesta ja siirtymisestä energiatehokkaampiin tankkeihin. Haastattelussa Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan tekninen päällikkö Sami Räikkönen kertoi ympäristöarvojen olleen suurin vaikuttaja miljoonaluokan remonttiin ryhdyttäessä.Laitilan ympäristöfilosofiaa valottaa myös tehdaspäällikkö Tommi Suutari.– Kaikki käyttämämme sähköenergia on päästötöntä. Olemme käyttäneet 20 vuotta tuulivoimaa ja vuodesta 2018 myös oman voimalamme tuottamaa aurinkovoimaa. Siitä huolimatta haluamme tehdä kaikki järkevät toimenpiteet energian kulutuksemme pienentämiseksi. Meidän näkemyksemme mukaan kohti hiilineutraaliutta ei voi pyrkiä vain kompensoimalla päästöjään. Ensin pitää siirtyä käyttämään mahdollisimman puhtaita energialähteitä ja sen jälkeen pienentää kulutus minimiin. Vasta tämän jälkeen voi alkaa ostelemaan metsää päästöjen kompensointia varten, jos tarvetta vielä löytyy.
vedenpuhdistuslaite
Puhdasta juomavettä meri- tai järvivedestä
Kohteen sijaitessa etäällä kunnallistekniikan vesijohtoverkosta voidaan puhdasta käyttövettä tuottaa tehokkaan ja kompaktin vedenpuhdistuslaitteen avulla järvestä, merestä tai kaivovedestä. Laite poistaa lähes kaiken veteen liuenneista ja liukenemattomista epäpuhtauksista, kuten esimerkiksi raudan, mangaanin ja suolat, tehden vedestä luotettavasti täydellisen juomakelpoista.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton