Puurakentaminen yleistyy: Hiilijalanjälki jopa 75 prosenttia betonitaloa pienempi

Rakentajan toimitus

Päivitetty 15.11.2022

Puurakentamisen suosio on kasvussa, mutta uusien rakennuskohteiden määrässä Suomi on selvästi jäljessä Ruotsia. Suosion taustalla on lisääntynyt kysyntä ekologiselle rakentamiselle.

– Rakennuttajat haluavat vähentää rakennusten kokonaispäästöjä ja lisätä hiilikädenjälkeä. Puu tunnetusti sitoo hiiltä, Mangroven toimitusjohtaja Antti Lundstedt sanoo.

Puurakentamisen lisääntymisen taustalla on myös kuluttajien lisääntynyt tietoisuus ekologisuudesta.

Mangrove on KVR-urakoitsijana TVT Asunnot Oy:lle Turun Hirvensaloon rakennettavissa kahdessa kerrostalossa, jotka on suunniteltu lähes identtisiksi. Erona on ainoastaan se, että toinen taloista valmistetaan puusta ja toinen betonista. Tarkoituksena on vertailla rakennusmateriaaleja keskenään.

Lundstedtin mukaan nykyaikainen puurakentaminen on edelleen selvästi kalliimpaa kuin perinteinen betonirakentaminen.

– Suomessa puurunkojen toimittamisessa ei juuri ole vielä kilpailua tai se on hyvin vähäistä. Sen takia rakennettuja kohteita on vähän. Ruotsissa tarjontaa on paljon enemmän ja hinnat sen takia edullisempia.

Erot tulevat esiin rakennusvaiheessa

Suomessa on aikaisemmin tutkittu jonkin verran puurakentamisen ekologisuutta. Mangrove on tehnyt alustavia puurakenteiden mittauksia Hirvensalon kerrostalojen suunnitteluvaiheessa.

– Havaitsimme, että puurakennuksen kokonaispäästöt ovat selvästi pienemmät. Ero betoniin näyttää selvältä.

Lundstedtin mukaan vertailussa huomioidaan puurakennuksen kokonaispäästöt rakentamisen ajalta ja 50 vuoden käyttöikäolettamalla.

– Rakentamisen valmistumisen jälkeisessä energiankulutuksessa puu ja betoni ovat melko lähellä toisiaan, mutta rakentamisvaiheessa puu on selvästi vähäpäästöisempi. Jos rakennusajaksi laketaan reilu vuosi, sen aikana syntyy noin puolet koko rakennuksen elinkaaren päästöistä. Käytön aikana syntyy toinen puolikas.

Puurakentamisen päästöt ovat Lundstedtin mukaan pienemmät myös rakennuksen käyttöiän lopussa, koska puurakenteet voidaan uusiokäyttää ja muuttaa bioenergiaksi.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n mukaan betonisen kerrostalon hiilijalanjälki on peräti 75 prosenttia puukerrostaloa suurempi. Vertailussa ovat olleet mukana perustus, alapohja, ulko- ja väliseinät, väli- ja yläpohja, portaat, ikkunat, ovet ja parvekkeet.

TVT Asuntojen rakennushanke vie tutkimuksen pidemmälle ja ottaa rakennuselementtien lisäksi huomioon materiaalien käyttäytymisen, käytönaikaisen huollon, asukkaiden tyytyväisyyden sekä hiilikädenjäljen eli rakennusten myönteisen ilmastovaikutuksen, joka alentaa hiilijalanjälkeä.

Puurakentaminen yleistyy muun muassa kerrostalorakentamisessa

Turkuun rakennettava puukerrostalo toteutetaan CLT-massiivipuurunkoon. Suurin osa Suomessa rakennetuista puukerrostaloista on Lundstedtin mukaan rankarunkoisia. Korkeissa puurakennuksissa seinien runko tehdään vakiomittaisesta liima- tai kertopuusta. CLT-runkoisia on vielä vähän.

– CLT-massiivipuun valintaa puoltaa esteettisyys. CLT-rungossa elementit voidaan jättää rakennuksen sisäpuolelle näkyviin, jolloin rakennus näyttää enemmän puutalolta.

Materiaalit

ekologisuus

Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Materiaalit

Puun uudet pintakäsittelyt -innovaatiokilpailu: voittaja kehitti haastajan punamullalle

Siparila Oy:lle toteutetun hackathon-kilpailun voittajan kehittämä tuote on sinisoija, joka on soijatutkimukseen perustuva vaihtoehto punamullalle.

Energia

Miksi maalämpö yleistyy suurien kiinteistöjen lämmönlähteenä?

Alalla toimivat ovat havainneet viime vuosien aikana selkeän käänteen lämmitysmarkkinoilla. Maalämpöä kysytään ja asennetaan nyt enenevissä määrin myös kiinteistöihin. Kohteiksi käyvät niin hallit, liike- ja julkiskiinteistöt kuin asunto-osakeyhtiötkin.Suurin syy maalämpöjärjestelmien yleistymiseen kiinteistöissä on tietysti raha. Maalämpö on käyttökuluiltaan erittäin edullinen tapa lämmittää. Toinen, yhä yleisempi, syy on maalämmön ekologisuus. Vastuullisesti toimivat yritykset haluavat lämmittää toimitilansa uusiutuvalla, päästöttömällä energialla. Lisäksi maalämpö on vaivaton ja helppokäyttöinen valinta – automatiikka huolehtii optimaalisesta toiminnasta ja tarvittaessa järjestelmää voidaan myös etäohjata.

Energia

Vinkki: takkavaihtoehtoja myös mökkiolosuhteisiin

Talvisessa skenaariossa myrsky ulvoo ulkona ja pakkanen paukkuu. Sähköt ovat poikki ja kylmä alkaa hitaasti tehdä tietään sisälle mökkiin. Paksun peiton alla palelee ja ainoana valona on kynttilän heikko liekki.Tilanteen ei tarvitse olla näin synkkä. Kunhan muistaa ennakoida. Hyvänä varmuutena onkin pitää mökillä vähintään juurikin niitä kynttilöitä valoa tuomaan ja peittoja, joiden alle kääriytyä, mutta ihanteellisessa tilanteessa niihin ei tarvitse turvautua kuin tunnelmaa hakiessa.Toinen, mikä kannattaa huoltovarmuuden näkökulmasta miettiä on se lämmönlähde. Toimiva ratkaisu suuriin ja myös pienempiin mökkeihin löytyy nopeista lämmittäjistä, kuten kiertoilmatakoista.

Palvelut

Uusi koulutus tuo lisää osaamista puukerrostalojen rakentamiseen – Haku käynnissä

Puukerrostalorakentamisen koulutusta lisätään Suomessa. TTS Työtehoseuran asiantuntija uskoo, että kun osaaminen kasvaa, rohkeus kohteiden toteuttamiseen lisääntyy.

Tutkimus

Uudisasuntorakentamisen asiakastyytyväisyys edellä muita toimialoja ja Ruotsia

Kuluttaja-asiakkaiden tyytyväisyys uudisasuntorakentamiseen pysytteli toista vuotta peräkkäin kärkisijalla eri toimialojen välisessä vertailussa. Asiakastyytyväisyysindeksi oli 77,7, mikä tarkoittaa erittäin hyvää tasoa ja on selvästi korkeampi kuin ruotsalaisrakentajien.Kuluttajat ovat tyytyväisempiä uudisasuntorakentamiseen kuin esimerkiksi henkilöliikenteeseen, sähkön vähittäismyyntiin tai pankki- ja rahoitusalaan. Mittaus perustuu EPSI Ratingin riippumattomaan kansalliseen laatuindeksiin."Uudisasuntorakentaminen Suomi sai asiakastyytyväisyydessä kaikista Pohjoismaissa tutkimistamme toimialoista kaikkein korkeimmat indeksipisteet", kommentoi EPSI Rating Finlandin maajohtaja Heidi Laitinen.Nyt neljättä kertaa tehdyssä uudisasuntorakentamisen tutkimuksessa oli tällä kertaa arvioitavana seitsemän suurimpaan lukeutuvan asuntorakentajan lisäksi ryhmä keskikokoisia ja pienempiä rakentajia. Tutkitut yritykset tuottivat valtaosan viime vuonna Suomessa valmistuneista vapaarahoitteisista kerrostaloasunnoista. Tulokset perustuvat asunnon ostaneiden kuluttajien puhelinhaastatteluihin.

LVI

Nämä asiat käyttövesiputkien uusimisessa kannattaa huomioida

Käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 30–50 vuotta. Käyttövesiputket on järkevintä uusia ajoissa, sillä niiden materiaali ja kunto vaikuttavat suoraan juomiseen, ruoanlaittoon ja peseytymiseen käytettävän veden puhtauteen. Geberit Mapress on pitkäikäinen ja hygieeninen putkistojärjestelmä, joka täyttää korkeat laatuvaatimukset.

Luetuimmat