Rakennusalan digitalisaatio: Ryhti tuo muutoksia kaavoitukseen ja lupakäsittelyyn
Rakentamisen ja alueidenkäytön digitalisaatio eteni Suomessa merkittävästi vuodesta 2024 alkaen, kun käyttöön otettiin uusi rakennetun ympäristön tietojärjestelmä, joka tunnetaan nimellä Ryhti. Tämä järjestelmä kokoaa yhteen valtakunnalliset tiedot rakentamisesta ja kaavoituksesta, ja sen tavoitteena on parantaa tiedonhallintaa, nopeuttaa lupakäsittelyä ja edistää kestävää elinympäristöä. Ryhti mahdollistaa tietojen sujuvan liikkumisen organisaatioiden välillä ja vähentää manuaalista työtä.
Tiedot jatkossa yhdestä paikasta
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää käyttävät muun muassa kaavalausuntoja antavat viranomaiset. Tietoa järjestelmään toimittavat etenkin kunnat.
Jatkossa kaavoituksessa ja rakentamisen luvissa käytetään yhteisesti määriteltyjä tietomalleja. Tavoitteena on, että tieto liikkuu sujuvammin organisaatiosta toiseen.
Suomen ympäristökeskuksen hankepäällikkö Päivi Malmi kertoo, ettei vastaavaa järjestelmää ole ollut aikaisemmin käytössä kaavoituksessa. Näin ollen valtakunnallista tietoa ei ole ollut saatavilla.
– Suunnitelmatietojärjestelmää on suunniteltu jo 1970-luvulta lähtien. Matkan varrella eri tahoilla on ollut monia projekteja. Ne ovat osaltaan auttaneet sitä, että aika alkaa olla nyt sekä teknologian että prosessien osalta kypsä valtakunnallisen järjestelmän luomiselle, Malmi sanoo.
Hänen mukaansa tietojärjestelmän etuna on muun muassa se, että tietoa ei tarvitse jatkossa tallentaa useaan paikkaan. Ensimmäisessä vaiheessa (vuonna 2024) uudesta tietojärjestelmästä saatiin rakentamisen lupatietoja, tietoa rajoituksista sekä erilaisten kaavojen tietoja.
Info
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä, tunnetaan myös nimellä Ryhti, on Suomessa kehitteillä oleva järjestelmä, joka kokoaa yhteen rakentamisen ja alueidenkäytön tiedot valtakunnallisesti. Tavoitteena on parantaa tiedonhallintaa, nopeuttaa lupakäsittelyä ja edistää kestävää elinympäristöä.
Lisää vauhtia projekteihin
Rakentamisen tietoja käytetään useassa eri valtion virastossa. Kunnat toimittavat rakennusluvan mukaiset tiedot nykyisin osaksi Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämää väestötietojärjestelmää. Malmi huomauttaa, ettei rakennustietojen tiedonhallinnan kehittäminen ole Digi- ja väestötietoviraston ydintoimintaa.
– Oleellinen tavoite on, ettei kuntien jatkossa tarvitse toimittaa samaa tietoa useaan paikkaan.
Manuaalisen tiedonkäsittelyn väheneminen näkyy todennäköisesti projektien nopeutumisena. Malmin mukaan tietojen keräämisen ja yhdistelyn väheneminen säästää huomattavasti työaikaa.
– Tiedot saadaan koottua aiempaa nopeammin ja niiden luotettavuus ja ajantasaisuus on parempaa. Merkittävä hyöty yhteismitallisista valtakunnallisista tiedoista on esimerkiksi sellaisille suunnittelijoille, jotka toimivat usean kunnan alueella, hän sanoo.
Muun muassa rakennusalan yritykset voivat jatkossa hakea koko valtakunnan ajantasaiset tiedot yhdestä paikasta. Myös valtakunnallisesti saatavilla oleva kaavatieto helpottanee uusien rakennushankkeiden suunnittelua.
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä on valmisteilla oma lainsäädäntönsä, jota työstetään rinnakkain rakentamislain (RL) kanssa.
Rakennuksen vähähiilisyysvaatimukset
Uusi laki tuo tullessaan vaatimuksen rakennushankkeeseen ryhtyvälle osapuolelle toimittaa selvitys myös rakennuksen vähähiilisyydestä ja hiilijalanjäljestä lupahakemuksen yhteydessä. Tämä vaatii rakennusalan ammattilaisilta entistä tarkempaa ja kokonaisvaltaisempaa suunnittelua ja raportointia ympäristönäkökohtien huomioimiseksi.
Tavoitteena on, että rakennusprosessit tukevat ilmastotavoitteita, ja lain myötä rakennukset pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan mahdollisimman vähän hiilidioksidipäästöjä tuottaviksi. Selvityksen toimittaminen lupakäsittelyyn mahdollistaa sen, että viranomaiset voivat arvioida rakennushankkeen ympäristövaikutuksia ja varmistaa, että se täyttää lainsäädännön vaatimukset.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat