Näin lämpöpumppu mitoitetaan – "Käyttäjä ei oivalla, miten tärkeästä asiasta kyse"

Siinä missä maalämpöpumppujen kysyntä on ollut tasaista, ilma-vesilämpöpumppujen markkinoilla on koettu kovaa kasvua.

– Meno on ollut huimaa. Ilma-vesilämpöpumppujen myynti on ylittänyt jo maalämmön kysynnän. Viime vuodet ovat kääntäneet tilanteen totaalisesti, Bosch Termotekniikan avainasiakaspäällikkö Pasi Ervasti sanoo.

Kysynnän kasvun taustalla on ainakin osittain suomalaisten kotitalouksien remontointi- ja saneerausinto, jota ovat kasvattaneet merkittävästi valtion tukitoimet. Siinä missä auto tai vene hankitaan usein tunteella, lämpöpumppu on monesti järkivalinta tarpeeseen.

Ilma-vesilämpöpumppujen kiinnostusta on lisännyt myös mielikuva maalämpöä edullisemmasta hankintahinnasta. Kyseessä voi olla vain mielikuva.

– Maalämpö mielletään kalliiksi. Monesti laskelmia ei tehdä aivan loppuun asti. Saneerauskohteissa maalämmön hankinnasta saa merkittävän kotitalousvähennyksen, joka tasoittaa vertailua ilma-vesilämpöpumppuun, Ervasti huomauttaa.

Ervastin tekemän selvityksen perusteella on/off-kompressorilla varustettu maalämpöinvestointi tuli saneerauskohteessa jopa edullisemmaksi korotetulla 3 500 euron kotitalousvähennyksellä verrattuna kalliimman hintaluokan ilma-vesilämpöpumppuun.

Lämpöpumppu on tärkeä mitoittaa oikein. Ilma-vesilämpöpumpun mitoituksessa on tärkeä varmistaa, että sisäyksikköön sijoitettu sähkövastus kattaa talon huipputehon tarpeen.

– Pumpun kompressori lopettaa toiminnan tietyssä ulkolämpötilassa. Kovemmilla pakkasilla ilma-vesilämpöpumppu on pelkän sähkövastuksen varassa. Silloin sähkövastuksen on oltava riittävä kattamaan talon huipputehontarve. Maalämpö eroaa tästä siten, että sen kohdalla kompressori on aina mukana kovemmassakin pakkasessa, Ervasti selvittää.

Maalämmössä sähkövastuksen koko ei ole yhtä merkittävä, koska järjestelmä käyttää sähköä kompressorin tukena vain kovilla pakkasilla.

Boschin sekä ilma-vesilämpö- että maalämpöpumppujen kompressorin maksimiteholuokka on 17 kW. Isompiin kiinteistöihin tarkoitetuissa pumpuissa teho yltää aina 80 kW:iin yhtä laitteistoa kohden. Niitä voi asentaa tarvittaessa viisi rinnakkain, jolloin maksimiteho nousee 400 kW:iin.

Ervasti painottaa lämpöpumpun oikean mitoituksen merkitystä. Mitoituksen kannalta mahdollisimman tarkat lähtötiedot ovat oleellisessa asemassa.

– Loppukäyttäjä ei välttämättä oivalla, miten tärkeästä asiasta on kyse. Jälleenmyyjän tärkein tehtävä on saada kohteesta mahdollisimman tarkat mitoitustiedot kuten saneerauskohteen energiakulutukset ja uudiskohteen energiaselvityksen.

Mitoituksessa tarvitaan lisäksi tiedot kylmien tilojen mahdollisesta suunnitellusta käyttöönotosta, käyttöveden tarpeesta ja kulutuksen mahdollisista muutoksista tulevaisuudessa. Yksi muutos voi olla lasten kasvaminen teini-ikään, jolloin vettä kuluu todennäköisesti enemmän.

– On tärkeää tietää, mitä edelliset lämmitysjärjestelmät kuten öljylämmitys tai kaukolämpö ovat kuluttaneet. Nämä tiedot määrittelevät lämpöpumpulla potentiaalisesti saavutettavan rahallisen säästön, laitteiston pitkäikäisyyden, oikean kokoluokan, porauskaivojen syvyyden, puskurivaraajien kokoluokan ja laitteiden käyntijaksot, Ervasti selvittää.

Tieto talon runkorakenteesta on tärkeä, etenkin jos vanhoja kulutustietoja ei ole saatavilla. Tällöin mitoitus selvitetään pitkälti talon rakennusvuoden ja lämmitettävän neliömäärän perusteella. Ervastin mukaan erityisesti hirsirakenne on syytä mainita. Erilaisilla runkomateriaaleilla on erilaiset lämpöhäviöt.

– Tiedot syötetään laskentakaavaan, jolloin pääsemme oikeaan lämpöpumpun kokoon, Ervasti jatkaa.

Noin 100 neliön kokoiseen uudistaloon riittää tavallisesti teholtaan pieni lämpöpumppu. Jos kyseessä on 100 neliön vanha hirsitalo, tilanne on toinen.

– Tällaisen kohteen energiankulutus voi olla tuplasti saman kokoista uudisrakennusta suurempi. Silloin voidaan tarvita tehokas ilma-vesilämpöpumppu tai pieni maalämpöpumppu.

Ervastin mukaan vanhat 120–150 neliön rintamamiestalot ovat useimmiten maalämpökohteita.

Jokaisella lämpöpumppuvalmistajalla on omat asennusohjeensa, joita on tärkeä noudattaa. Usein laitekohtainen asennustapa liittyy yksilöllisiin toimintaperiaatteisiin.

Yleisellä tasolla Ervasti suosittelee aina puskurivaraajaa ilma-vesilämpöpumpun tueksi.

– Sillä varmistetaan ulkoyksikön sulatukseen riittävä energia. Kokematon lämpöpumpun kotikäyttäjä saattaa kääntää termostaatteja kiinni. Kun ulkoyksikköä pitäisi sulattaa, saattaa ulkoyksikön sulattamiseen tarvittava energiamäärä olla liian pieni puutteellisen virtauksen takia. Tällöin vaarana on ulkoyksikön jäätyminen. Puskurivaraajalla varmistetaan riittävä virtaus ja energiamäärä ulkoyksikön sulattamiselle.

Puskurivaraaja tarvitaan myös niin sanotun on/off-maalämpöpumpun kanssa, kun kyse on patterilämmityskohteesta. Syynä on se, että on/off-kompressori käynnistyy joka kerta täydellä teholla, jolloin veden tarvittava lämpö saavutetaan nopeasti. Ongelmia ilmenee kesäisin, kun lämmitystarvetta ei juuri ole.

– Silloin on/off-kompressorilla varustetulle lämpöpumpulle tulee useita käynnistymiskertoja. Tämä voidaan välttää käyttämällä puskurivaraajaa, jolloin lämpöpumpun elinkaari pitenee ja saavutetaan paras mahdollinen säästö. Invertterillä varustetulla maalämpöpumpulla vältytään monelta on/off-maalämpöpumpun haasteelta ja puskurivaraajaa ei välttämättä aina tarvita, Ervasti sanoo.

Ilma-vesilämpöpumpun mitoituksessa on tärkeä varmistaa, että sisäyksikköön sijoitettu sähkövastus kattaa talon huipputehon tarpeen.

Mitoituksessa tarvitaan lisäksi tiedot kylmien tilojen mahdollisesta suunnitellusta käyttöönotosta, käyttöveden tarpeesta ja kulutuksen mahdollisista muutoksista tulevaisuudessa.

Tieto talon runkorakenteesta on tärkeä, etenkin jos vanhoja kulutustietoja ei ole saatavilla. Tällöin mitoitus selvitetään pitkälti talon rakennusvuoden ja lämmitettävän neliömäärän perusteella.

Asiantuntija suosittelee aina puskurivaraajaa ilmavesilämpöpumpun tueksi.