• Etusivu
  • Rakentaminen

Näin valtio haluaa vaikuttaa asuntotuotantoon lähivuosina

Rakentajan toimitus
Päivitetty 21.07.2022
20221_76644.jpg

Asuntopoliittisen kehittämisohjelman keskipiteessä ovat asuntomarkkinoiden toimivuuden parantaminen, asumisen laatu ja vähähiilisyys.

Valtioneuvosto antoi joulukuussa eduskunnalle selonteon asuntopolitiikan kehittämisestä. Asuntopoliittista kehittämisohjelmaa toteutetaan vuosina 2021–2028. Eduskunta käsittelee selonteon kevätistuntokaudella.

Ohjelman mukaan ASP-järjestelmää kehitetään niin, että useammalla nuorella olisi mahdollisuus omaan ensiasuntoon. Väestön ikääntymiseen varaudutaan miljoonalla esteettömällä asunnolla vuoteen 2030 mennessä. Samalla ikääntyneiden asumista kotona tuetaan korjausavustuksilla.

Ympäristöministeriön asuntoneuvos Tommi Laantin mukaan selonteon tarkoituksena on osaltaan kiinnittää huomiota asumisen laatuun ja ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin.

– Asumisen laatuun halutaan kiinnittää huomiota. Se edellyttää monipuolisuutta ja innovatiivisuutta asuntotuotannossa. Toisaalta haluamme kiinnittää huomiota asuntomarkkinoilla tapahtuneeseen eriytymiskehitykseen, Laanti kommentoi.

Valtion rooli asuntomarkkinoilla korostuu erityisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla. Asuntopolitiikalla pyritään pitämään käynnissä riittävä määrä kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Toisaalta valtion tuotantotuella halutaan tasoittaa suhdannevaihteluiden vaikutuksia.

– Nyt tarvitaan monipuolisia asumisratkaisuja hallintamuotojen ja asuntojen kokojakauman osalta. Koronan myötä myös työnteon muodot ovat erilaistuneet. Kysyntä suurempia asuntoja kohtaan on kasvanut, kun etätyö on lisääntynyt.

Kysyntä suurempia asuntoja kohtaan on kasvanut, kun etätyö on lisääntynyt.
Kysyntä suurempia asuntoja kohtaan on kasvanut, kun etätyö on lisääntynyt.

Vauhtia vähähiiliseen rakentamiseen

Selonteon mukaan ARA-tuotannon edellytyksiä lisätään muun muassa MAL-sopimusten myötä. Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset on solmittu valtion ja seitsemän suurimman kaupunkiseudun välillä.

Sopimuksilla tuetaan kaupunkiseudun kuntien sekä kuntien ja valtion välistä yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa. Väestöltään vähenevillä alueilla asuntokantaa kehitetään parantamalla taloyhtiöiden mahdollisuuksia peruskorjauksiin.

Vähähiilisyys nousee esille selonteossa. Laantin viesti rakennusteollisuudelle on selvä.

– Rakennukset ovat aivan keskeinen osa vähähiilistä yhteiskuntaa. Rakennusten aiheuttamia päästöjä voidaan jo olemassa olevin keinoin leikata jopa 40 prosenttia. Toisaalta rakennukset voivat tuottaa ja varastoida energiaa yhteiskunnan eri tarpeisiin. Alalla on jo menossa lupaavia vähähiilisen rakentamisen tuotekehityshankkeita. Näiden hankkeiden tuloksia pitäisi pyrkiä nopeasti saamaan osaksi rakentamisen valtavirtaa.

Korkotukivaltuuksilla rakennetaan tuhansia asuntoja

Valtioneuvosto päätti äskettäin vuoden 2022 valtion tukeman asuntotuotannon hyväksymisvaltuuksien käyttösuunnitelmasta. Sen tavoitteena on edistää kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoa jakamalla korkotukivaltuuksia yhteensä 1,95 miljardia euroa. Valtuuksilla voidaan rakentaa noin 9 360 uutta asuntoa ja peruskorjata noin 4 230 asuntoa.

Pitkän korkotuen normaalivuokra-asuntojen lainoitusvaltuus on 800 miljoonaa euroa. Se on hieman enemmän kuin vuonna 2021. Valtioneuvoston mukaan valtuuden turvin voidaan rakentaa yhteensä 3 500 uutta vuokra-asuntoa ja perusparantaa 1 400 asuntoa.

– Valtion tukemia asuntoja korjataan korkotukilainoituksella ja myös muulla rahoituksella. Asumisoikeusasuntojen osalta korjaukset ovat olleet kasvussa viime vuosina, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn apulaisjohtaja Kimmo Huovinen kertoo.

Korjausvelkaa ei ole Huovisen mukaan arvioitu.

– Korjaamisen tarpeita on samalla tavoin kuin muussakin asuntokannassa liittyen muun muassa energiatehokkuuden parantamiseen, hän jatkaa.

Korkotukilainoja voidaan myöntää myös kasvukeskusten ulkopuolella sijaitsevien vuokra-asuntojen rakentamiseen tai perusparantamiseen. Kyseisille alueille voidaan myöntää tukea, jos asuntoja rakennetaan eritysryhmille tai jos asuntotarve kasvaa esimerkiksi suuren investoinnin tuomien työpaikkojen vuoksi.

Asuntotuotantoa halutaan tukea korkotuilla
Asuntotuotantoa halutaan tukea korkotuilla
Rakentaminen
taloyhtiön hallinnointi
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Helsinki ylhäältä päin kuvattuna
Saako vesimittaria asentaa vain yhteen huoneistoon?
Voiko asennuttaa vain yhteen rivitalon vuorattuun huoneistoon vesimittaria? Muut 3 huoneistoa ovat omistuskäytössä. Uudet vuokralaiset käyttävät vettä mielestämme kohtuuttoman paljon.
20226_78565.jpg
Tiesitkö, että putkiremontti vaikuttaa vakuutuksen hintaan?
Omakotitalossa ja taloyhtiössä asuvan vakuutuksissa on oleellinen ero. Omassa omakotitalokiinteistössään asuva vakuuttaa sekä rakennukset että irtaimiston. Osakeyhtiössä asuttaessa taloyhtiö sitä vastoin vakuuttaa kiinteistön ja asukas kotivakuutuksen myötä irtaimiston kiinteistön sisällä.
nainen ja vesihana smartvatten
Kevennä taloyhtiösi kuluja vesitehokkuudella
Taloyhtiöiden kustannuksista merkittävä osa syntyy käyttövedestä, veden lämmityksestä ja jätevesijärjestelmästä. Vesitehokkailla valinnoilla vedenkulutusta on mahdollista pudottaa nopeasti ja asumismukavuudesta tinkimättä jopa 30 %.
Kerrostalo iltavalaistuksessa
Pitääkö kaikkien osallistua remonttikuluihin?
Rivitaloyhtiössämme täytyisi tehdä isompi remontti, koska on löytynyt kosteusvaurio alajuoksussa. Alakerran asuntoihin (ulkopuolelle) pitäisi tehdä korjaukset. Voivatko lain mukaan yläkerran asuntojen omistajat hylätä korjaukset? Siis niin, etteivät osallistuisi kustannuksiin? Kaikki muut remontit menevät osakemäärän mukaan.
20216_71391.jpg
Asuntomessujen kerrostaloissa elinkaaritaloudellinen tiiliverhous
Tiili on julkisivuratkaisuna perinteikäs, mutta ilmeeltään moderni. Uusia värejä, pintoja ja muotoja tulee markkinoille vuosittain. Lohjan asuntomessuilla on nähtävissä useita tiilivärejä valkoisesta mustaan.
Mies seisoo turvakengät jalassa pellolla
Sievin turvakengät maatilayrittäjän testissä
Yksi Sievin uutuuskenkien testaajista on pohjalainen maatilayrittäjä Kari. Turvakenkiä tarvitaan niin oman tilan töissä kuin vierailla tiloilla liikkuessa. Siistit turvakengät ovat oiva ratkaisu näissä olosuhteissa ja plussaa olisi hyvä pito liukkaalla.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton