• Etusivu
  • Rakentaminen

Näin valtio haluaa vaikuttaa asuntotuotantoon lähivuosina

Rakentajan toimitus
Julkaistu 26.01.2022Päivitetty 21.07.2022
20221_76644.jpg

Asuntopoliittisen kehittämisohjelman keskipiteessä ovat asuntomarkkinoiden toimivuuden parantaminen, asumisen laatu ja vähähiilisyys.

Valtioneuvosto antoi joulukuussa eduskunnalle selonteon asuntopolitiikan kehittämisestä. Asuntopoliittista kehittämisohjelmaa toteutetaan vuosina 2021–2028. Eduskunta käsittelee selonteon kevätistuntokaudella.

Ohjelman mukaan ASP-järjestelmää kehitetään niin, että useammalla nuorella olisi mahdollisuus omaan ensiasuntoon. Väestön ikääntymiseen varaudutaan miljoonalla esteettömällä asunnolla vuoteen 2030 mennessä. Samalla ikääntyneiden asumista kotona tuetaan korjausavustuksilla.

Ympäristöministeriön asuntoneuvos Tommi Laantin mukaan selonteon tarkoituksena on osaltaan kiinnittää huomiota asumisen laatuun ja ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin.

– Asumisen laatuun halutaan kiinnittää huomiota. Se edellyttää monipuolisuutta ja innovatiivisuutta asuntotuotannossa. Toisaalta haluamme kiinnittää huomiota asuntomarkkinoilla tapahtuneeseen eriytymiskehitykseen, Laanti kommentoi.

Valtion rooli asuntomarkkinoilla korostuu erityisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla. Asuntopolitiikalla pyritään pitämään käynnissä riittävä määrä kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Toisaalta valtion tuotantotuella halutaan tasoittaa suhdannevaihteluiden vaikutuksia.

– Nyt tarvitaan monipuolisia asumisratkaisuja hallintamuotojen ja asuntojen kokojakauman osalta. Koronan myötä myös työnteon muodot ovat erilaistuneet. Kysyntä suurempia asuntoja kohtaan on kasvanut, kun etätyö on lisääntynyt.

Kysyntä suurempia asuntoja kohtaan on kasvanut, kun etätyö on lisääntynyt.

Kysyntä suurempia asuntoja kohtaan on kasvanut, kun etätyö on lisääntynyt.

Vauhtia vähähiiliseen rakentamiseen

Selonteon mukaan ARA-tuotannon edellytyksiä lisätään muun muassa MAL-sopimusten myötä. Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset on solmittu valtion ja seitsemän suurimman kaupunkiseudun välillä.

Sopimuksilla tuetaan kaupunkiseudun kuntien sekä kuntien ja valtion välistä yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa. Väestöltään vähenevillä alueilla asuntokantaa kehitetään parantamalla taloyhtiöiden mahdollisuuksia peruskorjauksiin.

Vähähiilisyys nousee esille selonteossa. Laantin viesti rakennusteollisuudelle on selvä.

– Rakennukset ovat aivan keskeinen osa vähähiilistä yhteiskuntaa. Rakennusten aiheuttamia päästöjä voidaan jo olemassa olevin keinoin leikata jopa 40 prosenttia. Toisaalta rakennukset voivat tuottaa ja varastoida energiaa yhteiskunnan eri tarpeisiin. Alalla on jo menossa lupaavia vähähiilisen rakentamisen tuotekehityshankkeita. Näiden hankkeiden tuloksia pitäisi pyrkiä nopeasti saamaan osaksi rakentamisen valtavirtaa.

Korkotukivaltuuksilla rakennetaan tuhansia asuntoja

Valtioneuvosto päätti äskettäin vuoden 2022 valtion tukeman asuntotuotannon hyväksymisvaltuuksien käyttösuunnitelmasta. Sen tavoitteena on edistää kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoa jakamalla korkotukivaltuuksia yhteensä 1,95 miljardia euroa. Valtuuksilla voidaan rakentaa noin 9 360 uutta asuntoa ja peruskorjata noin 4 230 asuntoa.

Pitkän korkotuen normaalivuokra-asuntojen lainoitusvaltuus on 800 miljoonaa euroa. Se on hieman enemmän kuin vuonna 2021. Valtioneuvoston mukaan valtuuden turvin voidaan rakentaa yhteensä 3 500 uutta vuokra-asuntoa ja perusparantaa 1 400 asuntoa.

– Valtion tukemia asuntoja korjataan korkotukilainoituksella ja myös muulla rahoituksella. Asumisoikeusasuntojen osalta korjaukset ovat olleet kasvussa viime vuosina, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn apulaisjohtaja Kimmo Huovinen kertoo.

Korjausvelkaa ei ole Huovisen mukaan arvioitu.

– Korjaamisen tarpeita on samalla tavoin kuin muussakin asuntokannassa liittyen muun muassa energiatehokkuuden parantamiseen, hän jatkaa.

Korkotukilainoja voidaan myöntää myös kasvukeskusten ulkopuolella sijaitsevien vuokra-asuntojen rakentamiseen tai perusparantamiseen. Kyseisille alueille voidaan myöntää tukea, jos asuntoja rakennetaan eritysryhmille tai jos asuntotarve kasvaa esimerkiksi suuren investoinnin tuomien työpaikkojen vuoksi.

Asuntotuotantoa halutaan tukea korkotuilla

Asuntotuotantoa halutaan tukea korkotuilla

Rakentaja.fi
Rakentaminen
taloyhtiön hallinnointi
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje
Alan uutisia, tutkimuksia, tuotetietoa, asiantuntijahaastatteluja, keskusteluja – RakentajaPRO:n uutiskirjeessä saat kerran viikossa sähköpostiisi koosteen rakentamisen ammattilaiselle ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje on maksuton.

Aiheeseen liittyvää

201910_60501.jpg
Ilmastoystävällinen rakentaminen vaatii nopeita toimia - Ympäristöministeriö tiedottaa
Rakennukset ja rakentaminen kuluttavat puolet maapallon luonnonvaroista ja noin 40 prosenttia energiasta. Ne aiheuttavat noin kolmanneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä väestönkasvun, kaupungistumisen ja merenpinnan nousun kasvattaessa rakentamisen tarpeita entisestään. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen vetosi New Yorkissa YK:n kestävän kehityksen kokouksen yhteydessä rakennusalaan vähähiilisen rakentamisen vauhdittamiseksi.
201911_61480.jpg
Miten saavutetaan hiilineutraali huomen? Mitkä ovat vaikutukset rakennusalalle?
Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen 2040-luvulla. Nämä aiheet siivittävät monia keskusteluja, joita käydään mm. erilaisissa paneeleissa, eduskunnassa, ympäristöministeriössä, kunnissa sekä eri toimialoilla. Jopa hallitusohjelmaan on kirjattu oma osa-alueensa asian puolesta; "Osallistava ja osaava Suomi".
Rakentaminen Suomessa
Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki
Edellinen maankäyttö- ja rakennuslaki on ollut voimassa 20 vuotta. Muutospainetta lakimuutoksille aiheuttaa ympäristössä ja lainsäädännössä tapahtuvat muutokset. Muutokset kuten, hiilineutraaliuden tavoittaminen on yhtenä suurena haasteena rakentamisessa tulevaisuudessa. Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki – uudelta nimeltään kaavoitus- ja rakentamislaki – asettaa puitteet tulevaisuuden rakentamiselle, mutta mitkä ovat uuden kaavoitus- ja rakentamislain tavoitteet, sisältö ja nykyinen tilanne?
20226_78565.jpg
Tiesitkö, että putkiremontti vaikuttaa vakuutuksen hintaan?
Omakotitalossa ja taloyhtiössä asuvan vakuutuksissa on oleellinen ero. Omassa omakotitalokiinteistössään asuva vakuuttaa sekä rakennukset että irtaimiston. Osakeyhtiössä asuttaessa taloyhtiö sitä vastoin vakuuttaa kiinteistön ja asukas kotivakuutuksen myötä irtaimiston kiinteistön sisällä.
Kerrostalo iltavalaistuksessa
Pitääkö kaikkien osallistua remonttikuluihin?
Rivitaloyhtiössämme täytyisi tehdä isompi remontti, koska on löytynyt kosteusvaurio alajuoksussa. Alakerran asuntoihin (ulkopuolelle) pitäisi tehdä korjaukset. Voivatko lain mukaan yläkerran asuntojen omistajat hylätä korjaukset? Siis niin, etteivät osallistuisi kustannuksiin? Kaikki muut remontit menevät osakemäärän mukaan.
20225_78312.jpg
Voiko yksi talo­yhtiö jättäytyä yhteisen jäte­pisteen kustannusten ulko­puolelle?
Asunto-osakeyhtiössä on viisi asuntoa ja alueella on neljä muuta asunto-osakeyhtiötä omalla tontilla. Kaikilla asunto-osakeyhtiöillä on oma hallitus.Alueella on aikoinaan rakennettu Molokit yhdelle asunto-osakeyhtiön tontille, koska heidän tontillaan oli eniten tilaa. Silloin heidän asunto-osakeyhtiönsä ei osallistunut jätepisteen rakentamiskustannuksiin, koska joutuivat yhteiseen hyvään antamaan tonttia jätepisteiden käyttöön.Nyt uuden muovinkeräyslain myötä täytyy jälleen tehdä muutostöitä, jotta saadaan samalle paikalle myös muovinkeräys.Täytyykö tässä tapauksessa kaikkien osallistua muutostöiden kustannuksiin vai voiko tämä yksi asunto-osakeyhtiö jäävätä itsensä pois vedoten edelleen tontin luovutuksesta pisteen käyttöön?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton