Ministeri Mikkonen vetoaa kansainväliseen rakennusalaan: Ilmastoystävällinen rakentaminen vaatii nopeita toimia
Rakennukset ja rakentaminen kuluttavat puolet maapallon luonnonvaroista ja noin 40 prosenttia energiasta. Ne aiheuttavat noin kolmanneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä väestönkasvun, kaupungistumisen ja merenpinnan nousun kasvattaessa rakentamisen tarpeita entisestään. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen vetosi New Yorkissa YK:n kestävän kehityksen kokouksen yhteydessä rakennusalaan vähähiilisen rakentamisen vauhdittamiseksi.
– Rakentamisen päästöjä tulisi vähentää 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Täysin hiilineutraalia rakentamisen tulisi olla 2050-luvulla, ministeri Mikkonen sanoo.
Mikkonen puhui tänään 25.9. New Yorkissa World Green Building Council:in tilaisuudessa, jossa se julkaisi kansainvälisen vetoomuksen rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Suomen lisäksi vetoomuksen allekirjoittajiin kuuluu suuria rakennusyhtiöitä (Skanska), kansainvälisiä konsulttitoimistoja (Ramboll), rakennusteollisuuden edustajia (HeidelbergCement, Dalmia Bharat Cement, Saint-Gobain), joukko kaupunkeja eri puolilta maailmaa (Oslo, Vancouver, C40-kaupungit) sekä hakukoneyhtiö Google.
Rakentamisen kiertotalous saatava toimimaan
Toistaiseksi rakennusten ja rakentamisen hiilijalanjälkeä on pyritty vähentämään energiatehokkuutta parantamalla. Energiatehokkuus on tärkeää myös jatkossa, mutta uusia päästövähennyksiä on etsittävä erityisesti materiaalien valmistuksesta ja kierrätyksestä.
– Kiertotalous on saatava toimimaan myös rakentamisessa, tai ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen 1.5 asteeseen muuttuu lähes mahdottomaksi tehtäväksi. Nykyistä materiaalien kulutuksen kasvua planeettamme kantokyky ei yksinkertaisesti kestä, Mikkonen sanoo.
Vähähiilinen rakentaminen tukee Suomen kansallisia ilmastotavoitteita
Suomessa vähähiiliseen rakentamiseen tähtääviä toimenpiteitä ollaan Antti Rinteen hallitusohjelman mukaisesti nopeuttamassa. Ympäristöministeriön valmisteleman vähähiilisen rakentamisen tiekartan tavoitteena on, että rakennusten hiilijalanjälki on osa rakentamismääräyksiä vuoteen 2025 mennessä.
– Rakennusten ja rakentamisen aiheuttamien päästöjen rajoittaminen lailla on yksi keinoista, joilla Suomi pyrkii saavuttamaan kansallisen tavoitteensa hiilineutraaliuudesta vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuudesta 2040-luvulla, Mikkonen sanoo.
Tällä hetkellä käynnissä ovat ympäristöministeriön laatiman vähähiilisen rakentamisen arviointimenetelmän testijakso, rakennustuotteiden päästötietokannan kehitys sekä vähähiilisen rakentamisen taloudellisten ohjauskeinojen selvitys. Samalla ympäristöministeriö edistää myös puurakentamista, joka on tehokas keino rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämisessä.
Pohjoismaista yhteistyötä tiivistetään
Suomi jatkaa vähähiilisen rakentamisen kansainvälistä yhteistyötä heti New Yorkin kestävän kehityksen kokouksen jälkeen. Lokakuussa ympäristöministeriö ja Ruotsin asuntovirasto Boverket järjestävät ensimmäisen pohjoismaisen rakentamisen ilmastofoorumin, jossa ryhdytään selvittämään käytäntöjä, joilla pohjoismaat voisivat yhtenäistää vähähiilistä rakentamistaan ja kaavoitustaan. Pohjoismaiden rakentamisesta vastaavat ministerit puolestaan kokoontuvat 10.10. Reykjavikiin keskustelemaan yhteisistä toimista rakentamisen vähähiilisyyden edistämiseksi.
– Vaikka Suomen vuosittaiset päästöt ovat vain pieni osa koko maailman päästöistä, voimme olla kokoamme suurempi toimija ilmastokriisin ratkaisemisessa. Maailma tarvitsee vähähiilisen suunnittelun ja rakentamisen ratkaisuja, ja meillä on kaikki edellytykset kehittää niitä, Mikkonen sanoo.
Lisää aiheesta
Lisätiedot
Harri Hakaste
yliarkkitehti
0295 250 074
harri.hakaste@ym.fi
Matti Kuittinen
erityisasiantuntija
0295 250 268
matti.kuittinen@ym.fi
Lähde: Ympäristöministeriön tiedote 25.09.2019
Aiheeseen liittyvää
Miten saavutetaan hiilineutraali huomen? Mitkä ovat vaikutukset rakennusalalle?
Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen 2040-luvulla. Nämä aiheet siivittävät monia keskusteluja, joita käydään mm. erilaisissa paneeleissa, eduskunnassa, ympäristöministeriössä, kunnissa sekä eri toimialoilla. Jopa hallitusohjelmaan on kirjattu oma osa-alueensa asian puolesta; "Osallistava ja osaava Suomi".
Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki
Edellinen maankäyttö- ja rakennuslaki on ollut voimassa 20 vuotta. Muutospainetta lakimuutoksille aiheuttaa ympäristössä ja lainsäädännössä tapahtuvat muutokset. Muutokset kuten, hiilineutraaliuden tavoittaminen on yhtenä suurena haasteena rakentamisessa tulevaisuudessa. Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki – uudelta nimeltään kaavoitus- ja rakentamislaki – asettaa puitteet tulevaisuuden rakentamiselle, mutta mitkä ovat uuden kaavoitus- ja rakentamislain tavoitteet, sisältö ja nykyinen tilanne?
Tehdasrakennusten muuntaminen asuinkäyttöön
Loft-asuntojen suosio ei näytä hiipumisen merkkejä. Autenttinen miljöö luodaan muuntamalla vanha, tyypillisesti 1920-50-luvun tiilirakenteinen tehdasrakennus asuinkäyttöön. Rakennetekninen toiminta poikkeaa kuitenkin nykymääräyksistä niin rakennusfysiikan kuin akustiikan osalta. Lisäksi erityisen huomioitavaa on tehdastiloissa käytettyjen kemikaalijäämien vaikutus rakennusten sisäilmaan.
Queen´s Stone -kennoharkkotalo Loviisan Asuntomessuille
Vuoden 2023 Asuntomessut järjestetään Loviisan merellisissä maisemissa. Tänne asuntomessualueelle rakentuu myös Wienerbergerin kohde, Queen´s Stone -pientalo. Kennoharkoista rakentuva koti sai nimensä rantaviivassa sijaitsevalta siirtolohkareelta. Samainen lohkare myös inspiroi talon suunnitellutta arkkitehtia.
Kennoharkko yhä useamman koulun runkoratkaisuna
Vietämme huomattavan paljon aikaa sisätiloissa, joten sisäilmastolla ja sisäilman laadulla on suuri merkitys terveyteemme ja hyvinvointiimme. Rakennusten kosteustekninen toimintavarmuus ja vikasietoisuus ovatkin nousseet tärkeiksi kriteereiksi erityisesti koulujen ja päiväkotien rakenneratkaisuissa.
Massiivitiilirakenteinen kerrostalo kennoharkoilla
Sata vuotta sitten kaupunkien keskustoissa kerrostalot rakennettiin tiilestä. Nämä tiilirunkoiset talot ovat säilyttäneet arvonsa ja ovat edelleen rakenteiltaan hyvässä kunnossa. Nyt tiili on löydetty uudestaan kerrostalojen runkorakenteeksi.Keski-Euroopassa kennoharkko on yleisesti käytetty materiaali kerrostalojen runkorakenteissa. Ensimmäiset Poroton-kennoharkoilla muuratut kerrostalot Suomessa ovat valmistuneet Kotkaan ja Joensuuhun ja uusia hankkeita on käynnistymässä esimerkiksi Helsingissä. Massiivinen ja hengittävä kennotiilirakenne on sekä energiataloudellinen että kosteusteknisesti toimiva, mutta samalla myös U-arvoltaan nykyvaatimukset täyttävä.
