Mikä lämmitystapa olisi paras? Näin vertailet eri järjestelmiä keskenään
Asiantuntija kertoo, miksi eri lämmitysjärjestelmiä kannattaa verrata keskenään ja mitä hyötyä vertailusta on.
Muun muassa asuinrakentamisen lämmitysenergiavalintoja seuraavan Motivan mukaan maalämpö on edelleen uudistalojen suosituin lämmitysmuoto, mutta ilma-vesilämpöpumppu on noussut maalämmön haastajaksi lämmitysmuotoa vaihtavien keskuudessa. Samalla suora sähkölämmitys on jäämässä pienten, energiatehokkaiden kohteiden valinnaksi ilmalämpöpumpun, varaavan tulisijan ja hyvällä lämmön talteenotolla varustetun ilmanvaihtojärjestelmän kanssa.
Korjausrakentamisessa sen sijaan hyödynnetään edelleen myös puulämmitystä, etenkin pohjoisen Suomen kohteissa joissa lämpöpumput eivät ole omimmillaan kovissa pakkasissa. Pohjoisessa maalämmön kulut nousevat, koska porakaivo joudutaan poraamaan syvemmälle viileämmän kalliolämmön vuoksi. Puulämmitystä mietitään myös eteläisessä Suomessa, jos tontilla on omaa metsää ja energia saadaan sitä kautta "maksutta".
– Tulisija on edelleen hyvä tukilämmitysmuoto. Jos talossa on ilmavesilämpöpumppu, se tuottaa sähköä sitä huonommalla hyötysuhteella, mitä kylmempi ulkona on. Silloin tulisijaa lämmittämällä voidaan merkittävästi loiventaa sähkön kulutushuippuja, Motivan asuinrakennusten energiatehokkuuteen erikoistunut asiantuntija Teemu Kettunen sanoo.
Tulisijan kiinnostavuutta saattaa lisätä se, että tulevaisuudessa sähkön kulutushuipuista maksetaan enemmän myös asuinkäytössä yleistyvän tehotariffihinnoittelun myötä.
Aurinkoenergiaa hyödyntävistä järjestelmistä aurinkosähkö on yleistynyt selvästi eniten aurinkolämmön jäädessä vähemmälle suosiolle. Kettunen näkee ilmiön taustalla aurinkosähkön ylläpidon helppouden. Huoltotarve on pieni, kun liikkuvia osia ei käytännössä ole.
Näin vertailet
Lämmitysjärjestelmien vertailu on kohdekohtaista. Ensin arvioidaan kohteen lämmitystarve. Uudiskohteen talotekniikkakin voidaan valita lämmitysmuodon mukaan.
– Vesikiertoinen lattialämmitys takaa, että lämpöä saadaan hyvällä hyötysuhteella esimerkiksi maalämmön ja ilmavesilämpöpumpun kanssa. Lattialämmitys parantaa hyötysuhdetta entisestään, Kettunen kertoo.
Jos enemmän energiaa kuluttavassa asuinkohteessa päädytään lämpöpumpun ja lattialämmityksen yhdistelmään, maalämpö on usein vahvoilla matalien käyttökulujensa takia.
Eteläisen Suomen sääoloissa ilmavesilämpöpumppu sen sijaan haastaa maalämmön, koska sen investointikulut ovat matalammat ja yhdessä lattialämmityksen kanssa päästään verrattain hyvään hyötysuhteeseen. Hyötysuhde ja lämmitystarve ratkaisevat, miten hyvin maalämpö maksaa itsensä takaisin ilmavesilämpöpumppuun verrattuna.
Poistoilmalämpöpumppu on Kettusen mukaan parhaimmillaan rakenteellisesti energiatehokkaissa kohteissa.
– Poistoilmassa on vain tietty määrä energiaa. Rakenteellisesti energiatehokkaassa talossa poistoilmasta talteen otettava energia riittää paremmin kattamaan käyttöveden ohella tilojen lämmitystä, jolloin sähkövastusten käyttötarve jää maltilliseksi.
Huomioi avustukset
Lämmitysjärjestelmien vertailu on kannattavaa, koska järjestelmällä on merkitystä rakennuksen hiilijalanjälkeen sen elinkaaren aikana. Lämmityskustannukset kun ovat suurimpia kulueriä asumisen aikana.
Vertailu tuo hyötyjä rakennusprojektissa mukana oleville eri alojen ammattilaisille. Esimerkiksi suunnittelija hyötyy siitä, että hän osaa ehdottaa rakennuksen elinkaaren kannalta suotuisia ratkaisuja ja tietää, miten energiajärjestelmät ovat kehittyneet.
– Ammattilaiselle lämmitysjärjestelmien vertailu on selvästi helpompaa kuin kuluttajalle. Suosittelen, että talon rakentaja tai remontoija olisi suoraan yhteydessä ammattilaiseen sekä oman maakunnan energianeuvojaan. Jos käytössä on hyvä ammattilaisverkosto, heiltä voi toki saada riittävän avun projektin läpivientiin ja energiaratkaisujen valintaan.
Remontoijan kannattaa huomioida myös erilaiset avustukset, kuten korotetun kotitalousvähennyksen ja tuen öljylämmityksestä luopumiseen. Valikoimapalettiin kannattaa tiedustella myös muita avustuksia asiantuntijoilta.
Mitä tietoja vertailuun tarvitaan?
Rakennuksen lämmitystapaa muuttavalla remontoijalla olisi hyvä olla käytössään kohteen rakennuspiirustukset ja pitkän aikavälin energian kulutustaso. Apua on myös tulisijan käyttötiedoista.
"Oleellista on saada selville rakennuksen lämmitystarve. Suosittelen, että asiantuntija tarkastelisi kulutusta sekä toteutuneen että laskennallisen kulutuksen pohjalta."
Teemu Kettunen, asuinrakennusten energiatehokkuuteen erikoistunut asiantuntija, Motiva
Kohteen lämmitysjärjestelmä olisi Kettusen mukaan hyvä mitoittaa laskennallinen tehontarve ja kulutustaso huomioiden.
– Asuinrakennusten asumisolosuhteet voivat olla hyvinkin erilaisia. Joillekin riittää, kun sisällä pidetään talvella 18 asteen lämpötilaa. Lämmitysjärjestelmä olisi hyvä suunnitella niin, että seuraavatkin omistajat ovat tyytyväisiä.
Uudistalossa lämmitysjärjestelmien vertailu kannattaa tehdä, kun kohteen lämmitystarpeeseen vaikuttavat rakenteelliset ratkaisut ovat tiedossa. Kettunen luonnehtii tilannetta "palapeliksi", jossa kaikki liittyy kaikkeen.
– Kannustaisin rakentajaa tavoittelemaan hyvää energialuokkaa, mihin vaikuttavat niin rakenteellinen energiatehokkuus kuin lämmitystapa. Se on hyvää riskienhallintaa tulevaisuuden ja ympäristön kannalta.
Info
Lämmitysjärjestelmien vertailu Suomessa
- Pohjoisen Suomen kohteissa, joissa lämpöpumput eivät ole omimmillaan kovissa pakkasissa, puulämmityksellä on edelleen tärkeä merkitys.
- Tulisijan kiinnostavuutta lisää se, että tulevaisuudessa sähkön kulutushuipuista maksetaan enemmän myös asuinkäytössä yleistyvän tehotariffihinnoittelun myötä.
- Remontoijan kannattaa huomioida erilaiset avustukset, kuten korotetun kotitalousvähennyksen ja tuen öljylämmityksestä luopumiseen.
- Rakennuksen lämmitystapaa muuttavalla remontoijalla olisi hyvä olla käytössään kohteen rakennuspiirustukset ja pitkän aikavälin energian kulutustaso.