Mikä avuksi ilmanvaihdon meluun?

Ilmastoinnin melu on ongelma, josta saatetaan kärsiä pitkään ennen kuin syy löytyy. Välillä kyse ei ole lainkaan järjestelmän ongelmasta.

– Ihmiset kokevat äänet hyvin eri tavoin. Joku voi olla selvästi herkempi ilmanvaihdosta tuleville äänille kuin toinen. Jos järjestelmä on suunniteltu ja rakennettu oikein ja sitä käytetään oikein, minkäänlaista ääniongelmaa ei pitäisi olla, Ahlsellin liiketoimintajohtaja Juha Hagström sanoo.

Ilmanvaihdosta voi kuulua ylimääräistä ääntä kuten liikenteen melua silloin, kun käytetään painovoimaista ilmanvaihtoa ja korvausventtiileitä.

– Yksi yleisimmistä suunnitteluvirheistä on riittävän äänenvaimennuksen puuttuminen. Äänilähteen ominaisuudet ja voimakkuus pitää ensin olla tiedossa, jotta osataan valita oikea äänenvaimennus.

Jos ja kun järjestelmän on suunnitellut ammattilainen, nämä asiat pitäisi ottaa huomioon.

Vaikka suunnittelu olisi kunnossa, ongelmia voi ilmetä.

– Jos puhutaan uusista järjestelmistä, joita käytetään oikein, ääniongelmaa ei pitäisi olla. Vanhat järjestelmät sen sijaan vaativat huoltoa. Jos ilmanvaihtokoneen puhallin alkaa olla tiensä päässä, siitä saattaa aiheutua ylimääräistä ääntä. Vanhassa huoneistossa pitää ensin selvittää, mikä koetaan häiritsevänä äänenä ja johtuuko se laitteen viasta vai esimerkiksi siitä, että järjestelmää ei ole säädetty oikein, Hagström jatkaa.

Uusissa taloissa on usein käytössä huoneistokohtainen ilmanvaihto, jolloin käyttäjä voi itse vaikuttaa sen toimivuuteen. Vanhoissa rakennuksissa vaikuttaminen on vähäisempää, koska niissä käytetään ilmanvaihtoon usein keskitettyjä poistopuhaltimia tai liesituulettimia.

– Nykyaikaisissa järjestelmissä äänenvaimennusta on kehitetty tarkemmaksi ja äänilähteen ominaisuudet otetaan tarkemmin huomioon järjestelmää valittaessa. Nykyaikaiset materiaalit myös vaimentavat äänet tehokkaammin. Uudessa ilmanvaihtojärjestelmässä ei pitäisi olla minkäänlaista häiritsevää ääntä. Jos sellaista kuuluu, asennus ei ole kohdallaan. Säätäminen tehdään ilmanvaihdon tehokkuuden ja vallitsevien määräysten mukaan.

Hagströmin mukaan laitteistoissa on myös laatueroja, jotka voivat aiheuttaa ylimääräistä meluhaittaa.

– Tunnettujen ja laadukkaiden valmistajien laitteet ovat ääniarvojen ja ominaisuuksien osalta hiljaisia, hän vakuuttaa.

Markkinoilla on tarjolla useita erilaisia korvausilma- tai ilmanvaihtoventtiileihin tarkoitettuja vaimennuspatruunoita. Vanhoihin ilmanvaihtojärjestelmiin äänenvaimennus tulee tavallisesti osaksi ilmanvaihtokanavaa.

Vanhoissa kohteissa melunpoistossa ongelmana voi olla se, että äänenvaimenninta voi olla hankalaa asentaa vanhaan kanavistoon. Ongelmat voivat olla peräisin myös puutteellisesta äänenvaimennuksen huomioimisesta jo suunnitteluvaiheessa.

– Veikkaan, että suurin osa ääniongelmista johtuu muista kun virheellisestä suunnittelusta. Esimerkiksi kerrostaloissa ilmanvaihtohormien kautta äänet kuuluvat helposti naapurihuoneistoista, Hagström epäilee.

Vallox Oy:n koulutuspäällikkö Ali Aaltosen mukaan äänenvaimennin on ainoa ratkaisu, jos melu on peräisin ilmanvaihtopuhaltimen äänestä.

– Silloin otetaan kanavasta pätkä pois ja laitetaan vaimennin tilalle. Kokonaan eri asia on, pääseekö kanaviin käsiksi eli onko vaimentimelle rakenteellisesti tilaa. Helppoa ratkaisua äänen poistamiseen on harvoin vanhoissa kohteissa.

Oma haasteensa on myös äänenvaimentimen mitoituksella. Ennen asennusta täytyy selvittää, mitä taajuuskaistoja vaimentimella halutaan vaimentaa. Makuu- ja olohuoneen ilmanvaihdon desibeliraja on 28 desibeliä. Keittiössä ja pesuhuoneessa sallitaan enemmän ääntä.

Myös Aaltonen painottaa ilmanvaihdon säätämisen merkitystä. Hänellä on kokemusta asiasta kouluttajan roolissa.

– Hyväkin järjestelmä voidaan pilata huonoilla säädöillä. Ilmanvaihdon säätö vaatii osaamista. Siinä on ammattilaisilla koko ajan petraamisen varaa. Tärkeää on perehtyä järjestelmän ominaisuuksiin.

Aaltosen mukaan säätäminen aloitetaan tarkistamalla, että venttiilit ovat oikeassa asennossa. Sen jälkeen säädetään ilmavirrat koneelta oikeiksi.

– Vasta tämän jälkeen tehdään hienosäätö venttiileillä. Jos ilmanvaihtokone jätetään liian suurelle nopeudelle ja ilmavirtoja kuristetaan venttiileiltä, lopputulos ei ole kovin hyvä.

Uudemmissa järjestelmissä on mahdollista säätää tulo- ja poistoilmapuhaltimia erikseen toisistaan riippumatta. Kun puhaltimia säädetään erikseen, päästään pienempään painehäviöön.

Kun järjestelmä on hankittu ja hyväksi todettu, sen huoltoa ei sovi unohtaa.

– Tärkeintä ilmanvaihdossa on suodattimien säännöllinen vaihtaminen. Omakotitaloissa se on omistajan vastuulla. Suodattimet tulisi vaihtaa kaksi kertaa vuodessa. Jos huoneilmassa on normaalia enemmän eäpuhtauksia, ilmanvaihtokanavat pitää huoltaa normaalia muutaman vuoden aikaväliä useammin, Juha Hagström opastaa.

Aaltosen mukaan poistoventtiilit likaantuvat helposti huonepölystä ja ne olisi syytä pestä vuosittain.