Kotitalousvähennys halutaan myös taloyhtiöremontteihin – Nykytilanteessa yksi merkittävä ongelma: "Yhtiöt kikkailevat saadakseen vähennystä"

Hallitus päätti kehysriihessään korottaa kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 2250 eurosta 3500 euroon. Samalla lyötiin lukkoon korvausprosentin nosto nykyisestä 40 prosentista 60 prosenttiin.

Muutos koskee tässä vaiheessa ainoastaan energiaremontteja, joissa siirrytään öljylämmityksestä ympäristöystävällisempiin lämmitysmuotoihin kuten maalämpöön. Kotitalousvähennyksen laajentaminen on voimassa näissä remonteissa vuosina 2022-2027.

Rakennusteollisuus RT ja LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ovat tyytyväisiä hallituksen päätökseen.
Budjettiriihessä päätettiin lisäksi käynnistää selvitys kotitalousvähennyksen laajentamisesta myös muihin energiaremontteihin sekä taloyhtiöremontteihin.

"Hallituksen päätös parantaa kotitalousvähennystä oli toivottu ja viisas päätös. Sen myötä yhä useammalla on mahdollisuus tehdä tarvittavia korjaustoimenpiteitä koteihinsa. Korjausrakentamisella voidaan vaikuttaa kotien terveellisyyteen, turvallisuuteen ja asumismukavuuteen sekä vähentää tehokkaasti ilmastopäästöjä ja energiankulutusta."
Mika Hokkanen, toimitusjohtaja, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU

Rakennusteollisuus RT:n elinkeinopoliittinen johtaja Anu Kärkkäinen toivoo, että alan edustajat otetaan jatkossa mukaan kotitalousvähennyksen laajentamisen selvitystyöhön.

– Kotitalousvähennyksellä torjutaan harmaata taloutta, kun vähennys edellyttää yrityksen kuuluvan ennakkoperintärekisteriin ja työ on tehtävä kuittia vastaan. Tällä varmistetaan, että kotitalouden käyttämä rakennusyritys huolehtii asianmukaisten verojen suorittamisesta, mikä lisää valtion verotuloja.

Rakennusteollisuus pitää kotitalousvähennystä merkittävänä kannustimena remonttien tekemiseen. Sen avulla työllistetään etenkin pieniä ja keskisuuria rakennusliikkeitä.

– Kannatamme vähennyksen ulottamista kaikkiin remontteihin. On luonnollisesti hyvä, että kotitalousvähennystä korotetaan koskemaan öljylämmityksestä luopumista, koska tällä vauhditetaan energiaremontteja ja päästöjen vähentämistä, Kärkkäinen jatkaa.

Hän pitää tärkeänä selvitystyötä, jossa pohditaan vähennyksen laajentamista myös taloyhtiöremontteihin.

– Nykyinen tilanne on epätasa-arvoinen verrattuna omakotiasujiin. Kotitalousvähennyksen voi asunto-osakeyhtiössä saada vain osakkaan vastuulle kuuluviin kunnossapito- ja perusparannustöihin kuten maalaus- ja pinnoitetöihin. Sen sijaan taloyhtiön päättämiin, sen kunnossapitovastuulle kuuluviin remontteihin vähennystä ei voi saada.

Taloyhtiöissä nykyinen tilanne on aiheuttanut Kärkkäisen mukaan "kikkailua", jolla on pyritty saamaan remontti kotitalousvähennyksen piiriin. Tällaisia tilanteita on hänen mukaansa etenkin rivitaloyhtiöissä.

– Kotitalousvähennyksen saamiseksi taloyhtiöissä on siirretty jopa kattoja ja putkia osakkaan korjattavaksi muuttamalla yhtiöjärjestystä. Näin tehdään, koska asunto-osakeyhtiön teettämistä remonteista ei saa kotitalousvähennystä. Yhtiö saattaa myös tehdä yhtiöjärjestysmuutoksen remontin ajaksi ja palauttaa tilanteen ennalleen remontin jälkeen, Kärkkäinen selvittää.

Ratkaisuna hän pitää yhtiön sisäistä sopimista siitä, että osakas teettää yhtiölle kuuluvan remontin itse, vaikka vastuu rakenteista säilyy yhtiöllä.

Seuraavassa budjettiriihessä hallitus linjaa kaksivuotisesta kokeilusta, jossa kotitalousvähennyksen kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön enimmäismäärää korotetaan 2250 eurosta 3500 euroon ja korvausprosenttia kuuteenkymmeneen.

Anu Kärkkäinen ei innostu suunnitelmasta.

"Emme pidä hyvänä sitä, että kotitalous saa esimerkiksi hoiva- ja hoitotyöstä erisuuruisen vähennyksen kuin remonttityöstä. Olisi hyvä, että vähennystä korotettaisiin siten, että korotus koskisi ainakin kaikkia nykyisin vähennykseen oikeuttavia toimia mukaan lukien erilaiset remontit, kotitaloustyöt ja hoiva- ja hoitotyöt."
Anu Kärkkäinen, elinkeinopoliittinen johtaja, Rakennusteollisuus RT