Korjausrakentamisella voidaan tukea ikääntyneiden asumista kotona

Vanhojen kerrostalojen tilaratkaisut helpottavat suunnittelua

Rakentajan toimitus

Päivitetty 15.11.2022

Suomen väestö vanhenee vauhdilla ja kotona asuminen mahdollisimman pitkään on sekä valtion että useimpien ikääntyneiden oma tavoite. Monet ikääntyneet asuvat vanhemmissa rakennuksissa, joista korostuu erityisesti monotonisuudestaan tunnettu 1970-luvun kerrostalokanta. Mittava ja monisyinen korjaustarve on haaste, mutta itseään toistavissa rakennuksissa on korjaamisen kannalta myös poikkeuksellista potentiaalia. Tapio Kaasalainen tarkastelee väitöskirjassaan ikääntyvien kotona asumisen edellytyksiä tyypillisissä suomalaisissa asuinkerrostaloissa.

Väestön ikääntyminen on maailmanlaajuinen ilmiö, joka myös Suomessa vaikuttaa merkittävästi asumiseen. Esteettömien asuntojen tarve kasvaa, minkä lisäksi vanhimpien ikäluokkien kasvu luo tarvetta palveluasumiselle. Laitoshoidon karsimisen myötä erityisesti tehostetun palveluasumisen asiakasmäärät ovat 2000-luvulla kasvaneet voimakkaasti.

Kuten useissa muissakin maissa, väestön ja asuntokannan ikääntyminen kohtaavat Suomessa paljolti samoissa rakennuksissa. Erityisen keskeisessä roolissa ovat toisen maailmansodan jälkeen massatuotetut kerrostalot. Samassa asunnossa on myös saatettu asua jopa puoli vuosisataa, minä aikana asukkaan tarpeet ovat voineet muuttua paljonkin. Asuntoon ja asuinympäristöön on myös ollut aikaa muodostaa vahva tunneside ja toiminnalliset rutiinit. Käytännön pakkomuutto esteettömään uudiskohteeseen voi merkitä ikääntyneelle asukkaalle hyvinkin raskasta erkaantumista tutusta arjesta.

Uudisrakentamisella on kaupungistumisen myötä myös yhä useammin epärealistista vastata muuttuviin asumisen tarpeisiin. Taantuvilla alueilla asuntoja on määrällisesti jo nyt ylenpalttisesti, jopa tyhjillään, mutta tarjonnan laatu ei vastaa kysyntää.

– Purkaminen ja uudisrakentaminen ainoana ratkaisuna muuttuviin tarpeisiin olisi taloudellisten edellytysten täyttyessäkin ekologisesti kyseenalaista, Tapio Kaasalainen huomauttaa.

Tapio Kaasalainen tarkastelee väitöskirjassaan ikääntyvien kotona asumisen edellytyksiä tyypillisissä suomalaisissa asuinkerrostaloissa ja keskittyy etenkin korjausrakentamisen tilallisiin ratkaisuihin. Erityisinä painopisteinä ovat asuntojen esteettömyysparannukset sekä kerroskohtaiset käyttötarkoituksen muutokset ryhmämuotoiseen tehostettuun palveluasumiseen. 1970-luvun rakennuskannan toistuvien tilallisten ominaisuuksien ansiosta Kaasalaisen havaintoja on mahdollista soveltaa laajasti korjausrakentamisen ratkaisumallien kehittämisessä.

– Usein negatiivisena nähdyssä monotonisuudessa on myös etunsa, kun pyörää ei tarvitse jokaisen korjattavan asunnon tai talon kohdalla keksiä uudestaan. Yksilöllisiin tarpeisiin ja toiveisiin vastaamisen pohjaksi voidaan laatia varsin yksityiskohtaisiakin tyyppisuunnitelmia. Olemassa olevassa rakennuskannassa on runsaasti potentiaalia niin itsenäiseen kuin tuettuunkin ikääntyneiden asumiseen, Kaasalainen toteaa.

Tapio Kaasalainen on kotoisin Huittisista ja valmistunut arkkitehdiksi Tampereen teknillisestä yliopistosta. Nykyisin hän asuu Nokialla ja työskentelee Tampereen yliopiston Arkkitehtuurin yksikössä tutkijana sekä asuntosuunnittelun opettajana.

Arkkitehti Tapio Kaasalaisen arkkitehtuurin alaan kuuluva väitöskirja Potential for Ageing at Home in the Finnish Apartment Building Stock: A Spatial Perspective on Renovation tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa perjantaina 12.2.2021 klo 12.00 alkaen Hervannan kampuksen Rakennustalon salissa RG202, Korkeakoulunkatu 5, Tampere. Vastaväittäjänä toimii tekniikan tohtori Ira Verma Aalto-yliopistosta. Kustoksena toimii tenure track -tutkija Sofie Pelsmakers Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnasta. Koronatilanteen vuoksi väitöstilaisuudessa voi olla paikalla yhteensä enintään 10 henkilöä.

Väitöstilaisuuteen voi osallistua etäyhteydellä.

Väitöskirjaan voi tutustua verkossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1834-5.

Yhteystiedot: Tapio Kaasalainen, 050 301 5525, tapio.kaasalainen@tuni.fi

Lähde: Tampereen yliopiston tiedote 26.1.2021

Remontti

koti

Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Hoitotyöt

Sisätilojen tuholaiset ja inhat ötökät

Omasta kodista ei ole kiva löytää ötököitäVaikka ne eivät mitään vaaraa aiheuttaisikaan, niin epämiellyttäviltä kohtaamiset niiden kanssa kuitenkin tuntuvat. Kodin yleisimpiä tuholaisia ovat sokeritoukat, turkiskuoriaiset, muurahaiset sekä elintarvikkeista tavattavat jauhokoisat ja riisihäröt. Viime vuosina suomalaisten vaivoiksi ovat palanneet myös torakat ja luteet, jotka ovat tuhohyönteisistä vaarallisimpia. Ne lisääntyvät ja leviävät nopeasti.Ryömivien hyönteisten, kuten torakoiden mukana kulkee useita vakavia tauteja mukaan lukien salmonella, punatauti, suolistotulehdus ja lavantauti. Riski on erityisen suuri perheissä, joissa on lapsia, vanhuksia tai sairauksista toipuvia. Riski on erityisen suuri perheissä, joissa on lapsia, vanhuksia tai sairauksista toipuvia. Kirppujen ja luteiden puremat aiheuttavat myös paljon ärsytystä ja ahdistusta.Näin torjut kodin lentävät ja ryömivät tuholaisetTuholaisten ja tautien torjunta puutarhassa

Varusteet

Vanhat palovaroittimet luotettavuustestissä

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) selvitti tiedotteen mukaan ikääntyneiden palovaroittimien äänenvoimakkuutta ja erityisesti optisten palovaroittimien savuherkkyyttä. Savuherkkyys ja äänenvoimakkuus voivat heiketä ajan myötä palovaroittimissa, jolloin luotettavuus kärsii. Tukesin mukaan palovaroittimen toimintakyky tulee testata säännöllisesti ja varoitin on hyvä vaihtaa uuteen 5-10 vuoden välein.

LVI

Helppoa lämmönsäästöä lämmönsäätimellä

Vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä kannattaa varustaa automaattisella shunttisäädöllä. Automaattinen säätö varmistaa että rakennus lämmitetään ihanteellisesti ja ympäristöystävällisesti. Miksi säätää lämpötilaa hallitsemattomasti käsin, kun sen voi hoitaa automaattisesti kirurgisella tarkkuudella?

Talo

Kerrostalo lähes suoraan tehtaalta - Hyrylän kohde on täynnä uusia konsepteja

Hyrylän keskustaan valmistuu ARA-vuokra-asuntoja uudella betonirakentamisen tekniikalla. Uusi työtapa näkyy myös parempana turvallisuutena.

Materiaalit

Julkisivutuotteet

Metehe Concertto -julkisivutuotteiden tyypillisimpiä käyttökohteita ovat julkiset rakennukset, liikerakennukset, teollisuusrakennukset ja hallit. Tuote sopii erinomaisesti sekä uudis- että korjausrakentamiseen ja mahdollistaa korkealaatuisen julkisivurakentamisen, jossa voidaan joustavasti yhdistellä eri materiaaleja ja muotoja. Kiinnitysalustana voidaan käyttää teräsrankaa tai puukoolausta. Tuotteet suunnitellaan, mitoitetaan ja valmistetaan projektikohtaisesti.

Rakentaminen

Kemin jättimäinen tehdasprojekti etenee - odotukset ovat uusissa biotuotteissa

Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren Kemin biotuotetehdasprojekti on Suomen metsäteollisuushistorian suurin investointi kotimaahan. Projektin arvo on 1,6 miljardia euroa.

Luetuimmat