• Etusivu
  • Tutkimus

Kerrostalokaksoset on ainoa projekti lajissaan – Paljastaa puun ja betonin erot

Rakentajan toimitus
Julkaistu 03.02.2022Päivitetty 15.11.2022
20222_76770.jpg

”Kerrostalokaksosten” ideana on tarjota tarkkaa vertailutietoa puu- ja betonirakentamisen eroista ja ilmastovaikutuksista. Vastaavaa ei ole kokeiltu muualla.

Turkuun vieri viereen rakennetut kerrostalot antavat tärkeää vertailutietoa puu- ja betonirakentamisen ympäristövaikutusten eroista.

Turun Hirvensaloon valmistui tammikuussa kaksi mitoiltaan identtistä kerrostaloa, joista toinen on CLT-rakenteinen ja toinen betonirakenteinen. Kirsikaksi ja Kiteeksi nimetyissä kerrostaloissa on molemmissa 41 vuokrahuoneistoa.

– Kyseessä on ainutlaatuinen kohde, jollaisia Suomessa on ennestään yksi. Tämä on yksi tapa kehittää rakennusalaa asumisen keinoin, TVT Asunnot Oy:n kehittämispäällikkö Johannes Malmi sanoo.
Molemmista rakennuksista mitataan lämmön-, sähkön- ja vedenkulutusta. Asuntokohtaisesti mitataan lisäksi lämpötilaa ja huoneiston kosteutta.

Työmaalla rakennusmateriaalien eroavaisuudet ovat näkyneet konkreettisesti esimerkiksi puurungon rakentamisvauhdissa. Puukerrostalon rakentamista nopeutti myös mahdollisuus käyttää sääsuojaa talvikuukausina.

Työmaalla rakennusmateriaalien eroavaisuudet ovat näkyneet konkreettisesti esimerkiksi puurungon rakentamisvauhdissa. Puukerrostalon rakentamista nopeutti myös mahdollisuus käyttää sääsuojaa talvikuukausina.

Projektin aikana on seurattu tarkasti kohteiden hiilijalanjälkeen eli ilmastopäästöihin vaikuttavien valintojen vaikutusta. Lisäksi tarkoituksena on seurata, millaiseen hiilikädenjälkeen kullakin rakennuksella päästään. Hiilikädenjälkeen vaikuttavat muun muassa rakennuksessa käytettyjen rakennustuotteiden kierrätys- ja uudelleenkäyttömahdollisuus.

– Hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkiraporttien perusteella puukerrostalo on laskennallisesti ekologisempi. Kide on betonirakenteinen, mikä aiheuttaa suuremmat päästöt. Kirsikan CLT-rungon ansiosta rakennus sitoo hiiltä ja toimii hiilivarastona koko elinkaarensa ajan, Mangroven toimitusjohtaja Antti Lundstedt kertoo.

Hiilijalanjälkeen vaikuttaa eniten rakennusten käytönaikainen energiankulutus. Molempien rakennusten lämmönlähde on Turku Energian kaukolämpö, joka tuotetaan tällä hetkellä 80 prosenttisesti uusiutuvilla energialähteillä kuten hukkalämmöllä ja biopolttoaineella.

"Toivoisin, että puuta voisi olla näkyvissä enemmän"

Puurakentamisen suosiota on lisännyt materiaalin ekologisuus ja betonikerrostaloja nopeampi rakennusaika. Haasteena on suhdanneherkkyys, joka koskee sekä puun hintaa että sen saatavuutta. Puurakentamista jarruttavat myös muuta EU-aluetta tiukemmat määräykset.

– Tällä hetkellä puuta ei voi jättää näkyviin porrashuoneisiin. Tämän takia ihminen ei tunnista olevansa puutalossa, kun hän astuu rakennukseen sisään. Asunnoissa puuta voi olla näkyvissä käytännössä vain ulkoseinissä. Toivoisin, että puuta voisi olla näkyvissä huomattavasti nykyistä enemmän, Malmi kommentoi.
Puumateriaalin osuus Kirsikka-talossa on Malmin arvion mukaan noin 60 prosenttia. Turun kaupungin pyrkimyksenä on saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2029, ja yksi osa ilmastotavoitteiden saavuttamista on ekologisen rakentamisen lisääminen.

Hirvensalon rakennusten urakoinnista vastasi ekologiseen asuntorakentamiseen erikoistunut turkulainen Mangrove Oy. TVT:n vuokralaiset pääsevät muuttamaan uusiin koteihinsa helmikuun alussa.
Malmin mukaan kahden eri rakennustavan erot pyritään ottamaan huomioon tulevissa projekteissa.

– Kehitämme toimintaamme hyvien kokemusten sekä erityisesti käyttäjäkokemusten perusteella. Uskon, että hyödynnämme saamiamme kokemuksia tulevaisuuden rakentamisessa.

Rakentaja.fi
Tutkimus
ammattilaisille
ympäristö
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje
Alan uutisia, tutkimuksia, tuotetietoa, asiantuntijahaastatteluja, keskusteluja – RakentajaPRO:n uutiskirjeessä saat kerran viikossa sähköpostiisi koosteen rakentamisen ammattilaiselle ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje on maksuton.

Aiheeseen liittyvää

202010_66875.jpg
Rakennusala isossa roolissa kiertotaloudessa
World Circular Economy Forum (WCEF) järjestettiin kuluvalla viikolla neljättä kertaa. Tänä vuonna koronapandemia pakotti järjestäjät muuttamaan foorumin verkkotapahtumaksi, johon ilmoittautui yli 5000 osallistujaa lähes 140 maasta. Alun perin tapahtuma piti järjestää Kanadassa.
201910_60501.jpg
Ilmastoystävällinen rakentaminen vaatii nopeita toimia - Ympäristöministeriö tiedottaa
Rakennukset ja rakentaminen kuluttavat puolet maapallon luonnonvaroista ja noin 40 prosenttia energiasta. Ne aiheuttavat noin kolmanneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä väestönkasvun, kaupungistumisen ja merenpinnan nousun kasvattaessa rakentamisen tarpeita entisestään. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen vetosi New Yorkissa YK:n kestävän kehityksen kokouksen yhteydessä rakennusalaan vähähiilisen rakentamisen vauhdittamiseksi.
201911_61480.jpg
Miten saavutetaan hiilineutraali huomen? Mitkä ovat vaikutukset rakennusalalle?
Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen 2040-luvulla. Nämä aiheet siivittävät monia keskusteluja, joita käydään mm. erilaisissa paneeleissa, eduskunnassa, ympäristöministeriössä, kunnissa sekä eri toimialoilla. Jopa hallitusohjelmaan on kirjattu oma osa-alueensa asian puolesta; "Osallistava ja osaava Suomi".
Vuolu-tiilen uudet sävyt
Vuolu-tiilisarjaan uusia värisävyjä
Suosittu Korian tiilitehtaan Vuolu-tiilisarja on nyt kasvanut yhdellä vaalealla sekä kolmella punakeltaisella tiilellä. Rouheat ja eläväpintaiset Vuolu-tiilet ovat ilmeeltään kauniin kirjavia.
201212_33225.jpg
Sadevesijärjestelmien hallitsemattomat vuodot kuriin
Uponor IQ on monikäyttöinen ja tiivis sadevesijärjestelmä, joka ehkäisee sadeveden hallitsemattomat vuodot. Vesihuolto-, tie- ja katuverkon rakentamiseen sekä maa- ja metsätalouden tarpeisiin kehitetylle Uponor IQ:lle on ensimmäisenä sadevesijärjestelmänä Suomessa myönnetty Nordic Poly Mark -laatumerkki.
työvaate ja työkenkä testaaja linda seisoo kerrostalotyömaan katolla
Miten työvaatteet pärjäsivät kerrostalotyömaalla Espoossa?
Toimin työnjohtajana kerrostalohankkeessa Espoon Tapiolassa. Vastuualueeni työnjohtajana ovat kahden tornitalon vesikatot, niiden julkisivut sekä pihatyöt kattopuutarhan sekä pihakansien osalta. Työskentelen päivittäin ulkona hyvin haastavissa ja vaihtelevissa sääolosuhteissa. Rakenteilla olevien talojen sisätiloissa, kattojen ja työmaatoimiston väliä tulee käveltyä niin paljon, että askelia tulee helposti päivittäin yli 10 000.Tontti, johon nämä kaksi 12-kerroksista tornia ja välisiipi rakentuu, sijaitsee myös meren rannalla, joten voimakas tuuli ja sade tuottavat lisähaasteita sääolosuhteisiin. Näistä syistä vaatetukselta ja jalkineilta vaaditaan työssäni monia eri ominaisuuksia.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton