Kerrostalokaksoset on ainoa projekti lajissaan – Paljastaa puun ja betonin erot

Turun Hirvensaloon valmistui tammikuussa kaksi mitoiltaan identtistä kerrostaloa, joista toinen on CLT-rakenteinen ja toinen betonirakenteinen. Kirsikaksi ja Kiteeksi nimetyissä kerrostaloissa on molemmissa 41 vuokrahuoneistoa.

– Kyseessä on ainutlaatuinen kohde, jollaisia Suomessa on ennestään yksi. Tämä on yksi tapa kehittää rakennusalaa asumisen keinoin, TVT Asunnot Oy:n kehittämispäällikkö Johannes Malmi sanoo.
Molemmista rakennuksista mitataan lämmön-, sähkön- ja vedenkulutusta. Asuntokohtaisesti mitataan lisäksi lämpötilaa ja huoneiston kosteutta.

Projektin aikana on seurattu tarkasti kohteiden hiilijalanjälkeen eli ilmastopäästöihin vaikuttavien valintojen vaikutusta. Lisäksi tarkoituksena on seurata, millaiseen hiilikädenjälkeen kullakin rakennuksella päästään. Hiilikädenjälkeen vaikuttavat muun muassa rakennuksessa käytettyjen rakennustuotteiden kierrätys- ja uudelleenkäyttömahdollisuus.

– Hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkiraporttien perusteella puukerrostalo on laskennallisesti ekologisempi. Kide on betonirakenteinen, mikä aiheuttaa suuremmat päästöt. Kirsikan CLT-rungon ansiosta rakennus sitoo hiiltä ja toimii hiilivarastona koko elinkaarensa ajan, Mangroven toimitusjohtaja Antti Lundstedt kertoo.

Hiilijalanjälkeen vaikuttaa eniten rakennusten käytönaikainen energiankulutus. Molempien rakennusten lämmönlähde on Turku Energian kaukolämpö, joka tuotetaan tällä hetkellä 80 prosenttisesti uusiutuvilla energialähteillä kuten hukkalämmöllä ja biopolttoaineella.

Puurakentamisen suosiota on lisännyt materiaalin ekologisuus ja betonikerrostaloja nopeampi rakennusaika. Haasteena on suhdanneherkkyys, joka koskee sekä puun hintaa että sen saatavuutta. Puurakentamista jarruttavat myös muuta EU-aluetta tiukemmat määräykset.

– Tällä hetkellä puuta ei voi jättää näkyviin porrashuoneisiin. Tämän takia ihminen ei tunnista olevansa puutalossa, kun hän astuu rakennukseen sisään. Asunnoissa puuta voi olla näkyvissä käytännössä vain ulkoseinissä. Toivoisin, että puuta voisi olla näkyvissä huomattavasti nykyistä enemmän, Malmi kommentoi.
Puumateriaalin osuus Kirsikka-talossa on Malmin arvion mukaan noin 60 prosenttia. Turun kaupungin pyrkimyksenä on saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2029, ja yksi osa ilmastotavoitteiden saavuttamista on ekologisen rakentamisen lisääminen.

Hirvensalon rakennusten urakoinnista vastasi ekologiseen asuntorakentamiseen erikoistunut turkulainen Mangrove Oy. TVT:n vuokralaiset pääsevät muuttamaan uusiin koteihinsa helmikuun alussa.
Malmin mukaan kahden eri rakennustavan erot pyritään ottamaan huomioon tulevissa projekteissa.

– Kehitämme toimintaamme hyvien kokemusten sekä erityisesti käyttäjäkokemusten perusteella. Uskon, että hyödynnämme saamiamme kokemuksia tulevaisuuden rakentamisessa.