Hallitus linjasi kantansa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamiseen
Ilmastonmuutos ohjaa vahvasti päivittäistä päätöksentekoa
Jäsenvaltioilla on oltava rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisessa riittävästi liikkumavaraa, jotta esimerkiksi erilaiset ilmasto-olosuhteet, energiajärjestelmät ja rakennuskannat voidaan huomioida. (Kuva: Shutterstock)
Hallitus pitää komission tavoitteita uusien rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta ja päästöttömän energian käytöstä hyvinä, mutta näkee ehdotetuissa keinoissa ongelmia. Hallitus suhtautuu kriittisesti siihen, että olemassa olevien rakennusten energiatehokkuustasoista ja korjausaikatauluista voisi säätää vain EU-tasoisesti.
Valtioneuvosto katsoo myös, että uusien rakennusten primäärienergiankulutuksen enimmäisarvot ja energiatehokkuuden laskennassa käytettävät painokertoimet on voitava päättää kansallisesti. Komission ehdotuksen mukaan kaikkien uusien rakennusten olisi oltava päästöttömiä vuodesta 2030 alkaen, julkisten rakennusten jo 2027 alkaen. Julkisille rakennuksille ehdotettua aikataulua valtioneuvosto pitää tiukkana.
Valtioneuvosto linjasi kantansa komission ehdotukseen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta tänään eduskunnalle toimittamassaan U-kirjelmässä. Komission ehdotus on osa ns. 55-valmiuspakettia.
Valtioneuvosto kannattaa kansallista rakennusten perusparannussuunnitelmaa vaihtoehtona EU-tason velvoittaville aikatauluille rakennusten energiaremonteille
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että rakennuksia korjataan oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti niiden elinkaaren mukaisesti. Valtioneuvosto suhtautuu kriittisesti siihen, että komissio asettaisi olemassa oleville rakennuksille energiatehokkuuden vähimmäistasot sekä korjausaikataulun.
Komission ehdotuksen mukaan jäsenmaiden olisi korjattava rakennuskantansa energiatehokkuudelta huonoimmat 15 prosenttia, eli energialuokka G luokkaan F. Vaatimus koskisi muita kuin asuinrakennuksia vuoden 2027 alkuun mennessä ja asuinrakennuksia 2030 alkuun mennessä. Kolme vuotta myöhemmin kaikki F-luokan rakennukset olisi korjattava E-luokkaan. Kaikkiaan korjaukset koskisivat VTT:n arvion mukaan 35 prosenttia Suomen rakennuskannasta. Energiatehokkuusluokitus olisi ensin uudistettava vuoden 2025 loppuun mennessä, joten korjausvaatimuksen vähimmäistasot olisivat uuden luokituksen mukaisia.
Ilmastonmuutos ohjaa vahvasti päivittäistä päätöksentekoa (kuva: Shutterstock).
Valtioneuvosto katsoo, että direktiivin tavoitteet hiilestä vapaasta ja energiatehokkaasta rakennuskannasta 2050 mennessä tulee voida vaihtoehtoisesti toteuttaa kategorisia korjauksia tehokkaammin laatimalla kansallinen, direktiivin tavoitteiden mukainen rakennusten perusparannussuunnitelma. Suunnitelma tehostaisi nykydirektiivin mukaan laaditun kansallisen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian 2020–2050 toteuttamista.
Valtioneuvoston mukaan uudistettava direktiivi ei saa säädellä jäsenvaltioiden budjettirahoituksen käyttöä esimerkiksi energiakorjauksiin tai verotuksellisia asioita. Kansallisesti päätettävät tuet olisivat kuitenkin tärkeä keino nopeuttaa rakennusten energiakorjauksia.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että rakennuksen energiahuoltojärjestelmä voi tukeutua myös yleiseen verkkosähköön ja kaukolämpöön. Valtioneuvosto kannattaa uusien rakennusten elinkaaren ilmastovaikutusten arviointia.
Valtioneuvosto kannattaa energiatodistusjärjestelmän laajentamista sekä velvoitetta lisätä sähköautojen latauspisteitä uudis- ja korjausrakentamisen yhteydessä
Valtioneuvosto kannattaa energiatodistusten laatimista digitaalisina, todistusten sisällöllistä yhtenäistämistä sekä energiatodistusmenettelyn laajentamista laajamittaisiin korjauksiin, vuokrasopimusten uusimiseen sekä julkisten tahojen rakennuksiin. Valtioneuvosto säilyttäisi nykyiset poikkeukset, joiden mukaan energiatodistusta ei tarvitse laatia esimerkiksi alle 50 neliömetrin rakennuksille ja lämmitettäville kesämökeille.
Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti komission tavoitteisiin lisätä sähköautojen latauspisteitä ja niiden esikaapelointia uudisrakentamisen ja laajamittaisten korjausten yhteydessä. Valtioneuvosto pitää kuitenkin haasteellisena olemassa oleville rakennuksille ehdotettuja latauspiste- ja esikaapelointivaatimuksia. Erityisesti olemassa olevia rakennuksia koskevien vaatimusten tulisi olla joustavia, jotta esimerkiksi rakennuksen vähäinen käyttö voitaisiin ottaa huomioon, kun velvoitteita sovelletaan.
Valtioneuvosto hyväksyy, että automaatio- ja ohjausjärjestelmiä asennettaisiin nykyistä enemmän uusiin ja laajamittaisesti korjattaviin muihin kuin asuinrakennuksiin, mutta ei pidä sitä perusteltuna olemassa oleville rakennuksille. (Kuva: Shutterstock)
Rakennusten rooli ilmastotyössä on merkittävä
Euroopan komissio julkaisi 15.12.2021 ehdotuksen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta osana laajaa 55-valmiuspakettiaan. Ilmastopaketilla EU tavoittelee nettopäästöjensä vähentämistä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Rakennusten rooli tavoitteiden saavuttamisessa on merkittävä, sillä niissä kuluu 40 prosenttia energiasta ja niissä aiheutuu 36 prosenttia energiaperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa.
Komission ehdotusta käsitellään Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Käsittely neuvoston energiatyöryhmässä on käynnistynyt 25.1.2022. Euroopan parlamentin käsittelyn aikatauluista ei ole vielä tietoa.
Neuvottelut voivat kestää jopa kaksi vuotta. Jäsenvaltiot muuttavat kansallista lainsäädäntöään vasta kun lopulliset päätökset direktiivin sisällöstä on tehty.
Lähde: Ympäristöministeriön tiedote 31.3.2022
Aiheeseen liittyvää
Miten saavutetaan hiilineutraali huomen? Mitkä ovat vaikutukset rakennusalalle?
Mikä ihmeen green deal? Tätä se tarkoittaa
Vantaalle Joutsenmerkitty kerrostalo
Vuolu-tiilisarjaan uusia värisävyjä
Uusi ratkaisu korvaa sementin betonissa
Ympäristövastuullinen suunnittelu ja hankinta – tuotteiden valinnalla voi vaikuttaa
Luetuimmat
Uusimmat