Avustusta puurakentamisen kiertotalouden hankkeisiin
Ympäristöministeriöltä avustusta puurakentamisen kiertotalouden hankkeisiin – myös puupohjaisista purkujätteistä kerätty uutta tietoa
Ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman kolmannella hakukierroksella myönnettiin yhteensä noin 500 000 euroa tukea puurakentamista ja kiertotaloutta kehittäville hankkeille.
Suomessa syntyvästä rakennus- ja purkujätteestä toiseksi suurin osuus – heti betonin jälkeen – on puuta. Koska puun käyttöä rakentamisessa pyritään lisäämään, on siitä syntyvän jätteen käytölle kehitettävä samalla uusia käyttökohteita, joissa puu säilyy hiilivarastona mahdollisimman pitkään.
Ratkaisuja puun kiertotalouden edistämiseksi etsittiin ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta –tukiohjelman syksyn 2019 hakukierroksella. Tukea myönnettiin tällä hakukierroksella hieman yli 500 000 euroa yhteensä seitsemälle hankkeelle, joissa selvitetään mm. rakennustuotteiden kierrätettävyyttä uudisrakentamisessa, sekä puutuotteiden valmistuksessa syntyvien sivuvirtojen hyödyntämistä.
"Kiertotalous on laaja aihe, ja se näkyi myös hanke-ehdotuksissa. Haku toteutettiinkin tällä kertaa kahdessa vaiheessa, joista ensimmäisessä hakijoilla oli mahdollisuus kehittää hankeideoitaan asiantuntijoiden ohjauksella, ja mahdollisesti löytää uusia kumppaneita niiden toteuttamiseen. Prosessin lopputuloksena rahoitusta voitiin myöntää erityisen monipuoliselle valikoimalle hankkeita", sanoo ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heino.
Ympäristöministeriö sai määräaikaan mennessä 17 hakemusta, joiden kokonaiskustannukset olivat 10,3 milj. euroa. Hankkeiden arvioinnista vastasi ympäristöministeriön edustajista koottu riippumaton arviointiryhmä. Rahoitettavien hankkeiden kokonaisbudjetti on 1,3 milj. euroa.
Puujätteestä tarjolla vain vähän tietoa
Suomi on EU:n jätedirektiivin mukaisesti sitoutunut kierrättämään vuoden 2020 loppuun mennessä 70% rakennus- ja purkujätteestään uudeksi materiaaliksi. Rakentamisen purkujätejakeiden koostumuksesta ja niiden syntypaikoista on kuitenkin toistaiseksi ollut saatavilla vain vähän tietoja – puutteelliset tiedot ovat vaikeuttaneet myös puun kiertotalouden edistämistä.
Jotta tietoa ja ymmärrystä puujätteen määristä ja materiaalihyödyntämisen mahdollisuuksista saataisiin lisättyä, ympäristöministeriö tilasi kestävän liiketoiminnan konsultointiin erikoistuneelta Gaia Consultingilta selvityksen, jossa kerättiin puurakentamisen kiertotaloutta koskevia taustatietoja.
Tällä hetkellä lähes kaikki Suomen puupohjainen rakennus- ja purkujäte käytetään energiantuotantoon, jossa sillä on tärkeä rooli. EU:n jätedirektiivin mukaisia hyödyntämisen kriteerejä puun polttaminen ei kuitenkaan täytä. Selvityksessä todettiinkin, että purkupuun uudelleenkäytön tehostaminen edellyttäisi erityisesti uusien hyödyntämistapojen kehittämistä, kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistämistä sekä todennäköisesti myös uusia säädöksiä.
Potentiaalisia purkupuun materiaalihyödyntämisen keinoja olisivat selvityksen mukaan mm. käyttö puupohjaisten levyjen valmistuksessa sekä runkopuun, hirsien, puupalkkien, ikkunoiden ja ovien uudelleenkäyttö vähemmän vaativissa kohteissa ja korjaamisessa. Myös käytössä ja kehitteillä olevat digitaaliset apuvälineet ja purkukartoituksen kaltaiset työkalut tulevat parantamaan purkupuun hyödyntämisen edellytyksiä. Purkukartoitus on uusi, vapaaehtoinen toimenpide purkumateriaalien ja haitallisten aineiden kartoitukseen.
Ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta tukiohjelman kolmannen hakukierroksen käynnistystilaisuus järjestetään 20.3.2020 klo 8:30-12:00 (ympäristöministeriö, Pankkisali Aleksanterinkatu 7, Helsinki). Tilaisuuten on kutsuttu kaikki tukiohjelmaan osallistuneet hankkeet kaikilta hakukierroksilta. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille.
Lisää aiheesta
Lisätiedot
Petri Heino
ohjelmapäällikkö
0295 250 203
petri.heino@ym.fi
Harri Hakaste
yliarkkitehti
0295 250 074
harri.hakaste@ym.fi
Lähde: Ympäristöministeriön tiedote 05.02.2020
Aiheeseen liittyvää
Rakennusjätteet kiertoon entistä puhtaampina
Perintötielle Vantaan Veromieheen loppuvuodesta 2022 nousevan Joutsenmerkkikiinteistön työmaalla lajitellaan muovit jopa neljään eri keräysastiaan. Kierrätysastetavoitteisiin pääsy vaatii sitoutumista ja selkeitä ohjeita.
Pahoin saastunut maaperä lämmitettiin 100-asteiseksi - tulokset puhuvat puolestaan
Suomessa on käytetty ensimmäistä kertaa lämpömenetelmää pilaantuneen maa-alueen puhdistamiseen. Jatkossa menetelmän toivotaan yleistyvän.
Tuusulaan rakennetaan maailman ensimmäinen hiilineutraali asuinalue
"My Town! Maailman ensimmäinen hiilineutraali asuinalue" suunnitellaan Uudellamaalla sijaitsevaan Tuusulan Rykmentinpuistoon. Hirsitaloteollisuuden toteuttamaa hanketta varten on Tuusulan tulevan kesän asuntomessualueen välittömästä läheisyydestä varattu kaksi korttelia, joissa rakennusoikeutta on yhteensä 22 000 kerrosneliömetriä. Ala mahdollistaa asuntojen rakentamisen noin 200 perheelle. Kunnallistekniikan puolesta rakentaminen alueella voi alkaa jo vuoden 2021 alussa. My Town! -hanke on saanut rahoitusta ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelmasta.My Town! -hanke edistää hallituksen asettamaa tavoitetta, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035, toteaa projektin johtaja, Hirsitaloteollisuus ry:n toimitusjohtaja Seppo Romppainen.– Hankkeessa suunnitellaan ja pilotoidaan tämän vuoden aikana toimintakonsepti hiilineutraalin asuinalueen rakentamiseksi. Hankkeen aikana etsitään ja haetaan hirsitaloteollisuuden kumppaneiksi uusia partnereita, osaajia ja tekniikkaa, joilla tavoitteeseen päästään.– Hiilineutraaliuden lisäksi hankkeen tavoitteena on selvittää, miten kaupunkirakentamisesta saataisiin entistä käyttäjälähtöisempää ja yhteisöllisempää. Selvityksen tekemisestä vastaa Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikkö, kertoo Romppainen.
Mikromuovia taivaalta niskaan tuhansia tonneja vuodessa
Mikromuovisaastetta löytyy kaikkialta maailmasta, pullotetusta vedestä kaukaisimpiin maailmankolkkiin. Ei siis ihme, että se sataa myös niskaamme. Yllätyksenä saattaa tulla määrä, paljonko sitä oikeastaan sataakaan niskaamme.Apulaisprofessori Janice Brahney Utahin Yliopistosta on tiiminsä kanssa tutkinut sadevesinäytteitä 11:sta Amerikan kansallispuistosta 14 kuukauden ajan. He huomasivat tutkimuksessaan, että pelkästään USA:n länsiosissa mikromuovia sataa alas 1000 tonnia vuodessa.
Mitä kohuttu ilmastopaketti tarkoittaa rakennusalalle?
EU:n ilmastopaketti on vaikutuksiltaan vielä monelta osin epäselvä. Otimme selvää, mitä se voi tuoda tullessaan rakennusteollisuudelle.
Rakennusala isossa roolissa kiertotaloudessa
World Circular Economy Forum (WCEF) järjestettiin kuluvalla viikolla neljättä kertaa. Tänä vuonna koronapandemia pakotti järjestäjät muuttamaan foorumin verkkotapahtumaksi, johon ilmoittautui yli 5000 osallistujaa lähes 140 maasta. Alun perin tapahtuma piti järjestää Kanadassa.
