Asuintilojen melutasoa voi parantaa jälkikäteen, julkisivuremontti ratkaisevassa roolissa – Näin asetus määrää desibelitasoista

Turun Ammattikorkeakoulun akustiikkaan keskittyvän tutkimusryhmän vetäjä Valtteri Hongisto toteutti ryhmänsä kanssa vuonna 2012 laajan asuinhuoneistojen melutasoihin keskittyneen kyselytutkimuksen, joka on edelleen ainoa lajissaan Suomessa. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 600 betonikerrostaloissa asunutta vastaajaa. Tulokset ovat edelleen relevantteja, koska talot tehdään samalla tavalla kuin noin kymmenen vuotta sitten.

Tutkimuksessa asukkailta kysyttiin yksityiskohtaisesti, miten tyytyväisiä he olivat asuntonsa ääniolosuhteisiin ja äänieristykseen. Osana tutkimusta ryhmä mittasi kerrostaloissa askel- ja ilmaäänten eristävyyttä sekä ulkoa sisään tulevaa melua.

"Havaitsimme, että ihmisiä häiritsevät eniten naapurista kuuluvat voimakkaat puheäänet, kovat huudot ja jonkin verran myös askeläänet."
Valtteri Hongisto, akustiikkaan keskittyvän tutkimusryhmän vetäjä, Turun Ammattikorkeakoulu

Vanhemmissa, 50-luvulla rakennetuissa kerrostaloissa asuvia häiritsivät lisäksi ulkoa kantautuvat liikenteen äänet. 50-luvulla liikenteen melua ei ollut yhtä paljon kuin nykyään, joten julkisivurakentamiselle ei ollut yhtä tiukkoja määräyksiä eikä tuolloin osattu varautua liikenteen voimakkaaseen kasvuun.

Hongiston mukaan tutkimustuloksen merkittävin johtopäätös oli se, että vanhoissa kerrostaloissa äänieristykseen on syytä kiinnittää huomiota julkisivuremonttien yhteydessä.

– Silloin äänieristys tulisi saattaa nykyasetusten tasolle. Sitä ei kuitenkaan voida vaatia, koska asuinrakennuksen laatua ei ole pakko korottaa siitä tasosta, jolla asetukset ovat olleet rakentamishetkellä, Hongisto sanoo.

Suomessa voimassa olevien asetusten mukaan ilmanvaihdon melutason voimakkuuden on oltava nukkumiseen tarkoitetuissa tiloissa alle 28 desibeliä ja vesilaitteiden maksimitason alle 33 desibeliä.

Askeläänien eristävyys mitataan askeläänikojeella. Sen melutaso ei saa ylittää 53 desibelin rajaa. Ilmaäänen eristävyyden on oltava seinien ja välipohjan kohdalla vähintään 55 desibeliä.

Arvo mitataan erityisillä kaiuttimilla. Asetuksessa määrätään myös asuntoon kantautuvan ympäristömelun tasosta. Se saa olla nukkumiseen tarkoitetuissa huoneissa korkeintaan 30 desibeliä yöaikaan.

Kerrostalon julkisivun äänieristykseen vaikuttaa eniten ikkunoiden äänieristävyys. Jos vanhassa talossa on ilmaventtiileitä tielle päin, niiden rakenteilla on iso merkitys ulkoa kantautuvien äänten vaimentamisessa.

– Uusissa taloissa ongelma on helppo ratkaista ääntä eristävillä ikkunoilla. Vanhankin talon äänieristys voidaan kuitenkin tehdä niin hyväksi, että se täyttää nykyiset asetukset valitsemalla nykyaikaiset ikkunat ja ääntä eristävät tuloilmaelimet julkisivuremontin yhteydessä.

Vaikka kerrostalon julkisivuremontilla voidaan vaikuttaa äänieristykseen, huoneistojen välisen äänieristyksen parantaminen on selvästi haastavampaa, ellei mahdotonta. Esimerkiksi askeläänien kuulumiseen on vaikea puuttua jälkikäteen, koska muutokset voivat vaatia paksuja rakenteellisia lisäkerroksia.

• LUE MYÖS: Harva ammattilainen tuntee tämän huoneakustisia olosuhteita koskevan asetuksen >>

Omakotitaloissa äänieristykselle on selvästi vähemmän vaatimuksia, koska suurin osa äänistä tulee oman toiminnan seurauksena. Käytännössä ainoa vaatimus on korkeintaan 30 desibelin ympäristömeluraja.

– Se tulee monesti yllätyksenä rakentajalle. Silloin voi joutua kasvattamaan budjettia, koska taloon on asennettava kalliimmat ja enemmän ääntä eristävät ikkunat.