Arkkitehtuurin koulutusvienti vie kiertotalousajattelua Kiinaan

TAMK:n tiedotteen mukaan Kiina “tuottaa yli 15 % kaikista globaaleista hiilidioksidipäästöistä”, ja maan osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on 31,5 %. Lisäksi tiedotteessa todetaan, että rakentaminen tuottaa 50 % Kiinan päästöistä.

– Meillä on koko maapalloa koskevia asioita ratkaistavaksi, kuten ilmastonmuutos. Kiinassa päästöluvut ovat järkyttäviä. Emme voi toimia niin, että laitamme laput silmille ja ajattelemme, että me nyt täällä Suomessa lisäämme eristeitä seinään ja sitten on hienosti asiat. Meidän pitää olla läsnä tässä maailmassa: tehdä yhteistyötä, vaikuttaa ja olla aktiivisia eri ihmisten, kulttuurien ja maiden kanssa, Kasmir Jolma perustelee.

Yhteistyössä on mukana useita TAMKin opettajia, ja Jolma toimii arkkitehtuurin vastaavana opettajana. Jolma opettaa kahta ryhmää, jossa on yhteensä 140 opiskelijaa. Opetusta on ollut tänä vuonna paikan päällä noin 160 tuntia ja etänä saman verran.

Konkreettisin esimerkki on intensiivityöpaja, jossa opiskelijat suunnittelivat ja rakensivat kierrätysmateriaaleista paviljonkeja. Jolma huomasi Weihain kujilla “käyttökelpoista materiaalia” jäävän käyttämättä ja päätyvän jätteeksi, mikä johti ajatukseen testata kiertotaloutta käytännön suunnittelussa ja rakentamisessa. Työpajaan osallistui 74 opiskelijaa, ja tuloksena syntyi seitsemän kierrätysmateriaaleista tehtyä paviljonkia.

– Perinteisesti rakennusala ei ole kovin innovatiivinen eikä kokeilunhaluinen. Alalla jylläävät perinteiset tavat ja suunnitteluratkaisut, ja tekeminen on tosi manuaalista. Pienillä projekteilla voidaan testata innovatiivisia ratkaisuja, ja joskus uusista oivalluksista lähtee lumipallo vierimään. Lopulta näistä innovaatioista voi tulla valtavirtaa, eli niin kutsuttu perhosefekti voi tapahtua myös arkkitehtuurissa, Jolma tiivistää.

– Hankkimani tieto ja menetelmät auttavat minua edistämään kestäviä arkkitehtuurikäytäntöjä Kiinassa. Lähestymistapojen yhdistäminen mahdollistaa sen, että voin osallistua sellaisten rakennusten suunnitteluun, jotka eivät ole vain toiminnallisia ja ympäristövastuullisia, vaan myös kulttuurisesti ja esteettisesti harmonisia – tuoden merkityksellistä arvoa Kiinan arkkitehtoniseen maisemaan, kiteyttää opiskelija Shao Chenchen.

Tiedotteessa kerrotaan, että Jolma on pätevöitynyt arkkitehdin lisäksi ammatilliseksi opettajaksi ja limitti opettajaopinnot yritystoiminnan ja opetuksen oheen. Kurssiin sisältynyt kehittämistyö kytkettiin Kiinan työpajaan.

– Kehittämistyön kurssilla löin kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Oli pakkokin miettiä asioita, jotka ehkä ohittaisin, jos valmistelisin kurssia normitöiden ohessa tavalliseen tapaan.

Ammatillisen opettajankoulutuksen lehtori Katariina Hakala on ohjannut kehittämistyön 54 opiskelijalle vuosien varrella. Jolman työstä syntyi myös artikkeli verkkolehti TAMK Journaliin Hakalan ja Jolman yhteistyönä. Työtä on esitelty webinaareissa runsaalle joukolle opiskelijoita. Ammatillisen opettajankoulutuksen lehtori Hakala nostaa esiin pedagogiikan vaikutuksen.

– Kasmirin opetus Kiinassa on hieno esimerkki siitä, miten opetuksessa pedagogisilla ratkaisuilla voi kutsua osallistujat mukaan tutkimaan, kehittämään ja innovoimaan – löytämään uusia ratkaisuja opetussuunnitelman suunnissa meitä ympäröiviin haasteisiin. Kuka tahansa voi tehdä hyviä innovaatioita, jos niille annetaan kasvualustaa, Hakala sanoo.

Lähde: Tampereen ammattikorkeakoulun tiedote 4.12.2025.

Lue koko uutinen Tampereen ammattikorkeakoulun verkkosivuilla.