Rakennusala pärjäsi hyvin vastuullisuustutkimuksessa – Kiitosta palkkatasa-arvon edistämiselle ja työn joustoille
Suomen Vastuullisin työnantaja on 380 ihmistä työllistävä kantaverkkoyhtiö Fingrid. Rakennusala pärjäsi erityisen hyvin arvioitaessa työn merkitystä ja työn joustoja.
Vastuullisin työnantaja -tittelin jakoi Oikotien ensimmäisen kerran järjestämä Vastuullinen työnantaja -kampanja, joka perustui vastuullisuustutkimuksen tuloksiin. Kampanja tutki suomalaista työelämää kyselytutkimuksella, johon vastasi yli 4000 palkansaajaa.
Rakennusala pärjäsi tutkimuksessa keskiarvoa paremmin.
Vastuullisuus jaettiin seitsemään osa-alueeseen. Niitä ovat työn sisältö ja merkitys, syrjimättömyys, tehtävän vaatimusten mukainen palkkaus ja palkitseminen, vastuullinen esimiestyö, kestävä kehitys, joustaminen ja työelämän tasapaino sekä hakijakokemus.
– Tutkimustuloksissa rakennusala nousee keskiarvoa paremmaksi kaikilla tutkimuksen seitsemällä osa-alueella, mutta häviää monella osa-alueella It- ja tietoliikennealalle, Oikotie Työpaikkojen johtaja Joonas Pihlajamaa kertoo.
Rakennusala pärjäsi hyvin esimerkiksi arvioitaessa syrjimättömyyttä. Tämä on Pihlajamaan mukaan seurausta eri kansallisuuksien yleistymisestä. Joustamisen osa-alueella rakennusalaa nostaa hänen mukaansa alan joustavat ratkaisut kuten mahdollisuus hoitaa omia asioita työpäivän aikana.
– Vastuullisessa esimiestyössä nousee erityisesti tiimin jäsenten tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu, palkitsemisen kohdalla taas palkkakartoitukset ja palkka-tasa-arvon edistäminen, Pihlajamaa sanoo.
Kaiken kaikkiaan tekniikka- ja rakennusalan vastuuindeksi on 3,78 eli selkeästi korkeampi kuin keskiarvo 3,59.
– Erityisesti hakijakokemus, työn sisältö ja merkitys sekä joustaminen ja työelämän tasapaino ovat vahvoja alueita tekniikka- ja rakennusalalla. Tässä näkyy selvästi, että helppoon hakemiseen panostetaan kun osaajille on kysyntää, ja tarjotaan mahdollisuus työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen.
Naiset kriittisempiä palkkauksesta
Tutkimustulokset osoittivat, että naiset eivät koe vastuullisuuden toteutuvan työpaikoilla läheskään samassa määrin kuin miehet eikä suorittava porras tunne työnantajien vastuullisuutta samalla tavalla kuin esimiesporras. Naiset arvioivat syrjimättömyyden, vastuullisen esimiestyön, työn mukaisen palkkauksen ja palkitsemisen sekä kestävän kehityksen selkeästi miehiä heikommin.
Suomalaisilla työpaikoilla esimiehet kokevat vastuullisuuden toteutuvan paremmin kuin suorittava osasto. Nyrkkisääntönä on, että mitä korkeampi asema, sitä ruusuisempi on näkemys vastuullisuustilanteesta.
Seitsemästä vastuullisuusperiaatteesta eniten johtajien ja suorittavan portaan näkemys poikkeaa toisistaan tehtävän vaatimusten mukaisen palkkauksen ja palkkioiden kohdalla. Suurin tekijä on eri hierarkiaportailla maksettavien palkkojen suuruus, mutta se ei ole ainoa syy.
– Kyse ei ole suoraan tyytyväisyydestä tai tyytymättömyydestä tienattuun rahamäärään, vaan myös palkka-avoimuudesta, joka on taas olisi tärkeää palkkatasa-arvon kannalta, Pihlajamaa kommentoi.
Kokonaisuutena Vastuullinen työnantaja -tutkimus kertoo vastuullisuuden olevan Suomessa perushyvällä tolalla. Vastaajista 70 prosenttia kokee, että työnantajallaan on myönteinen vaikutus yhteiskuntaan.
Tutkimuksessa oli mukana 28 suomalaista työnantajaa ja siihen vastasi yhteensä 4022 palkansaajaa. Tutkimuksen toteutti maalis–huhtikuussa ulkopuolinen tutkimusyhtiö IROResearch.