CASE Castreninkatu: Miten onnistua rakennustyömaan lajittelussa?

Kohteen saneeraustyö aloitettiin purkutyöllä, jolloin purettiin käytännössä kaikki vanha tekniikka ja merkittävä osa sisärakenteista.

Purkutyöstä muodostui noin 1300 tonnia jätettä, josta suurin osa betoni- ja tiilijätettä. Vaarattoman jätteen lisäksi kohteesta muodostui reilu kymmenen tonnia vaarallista jätettä, kun kohteesta purettiin asbestia sisältäneitä rakenteita.

Purkutyön aikana jätteet lajiteltiin seuraavanlaisesti: puujäte, rakennusjäte, erityisjäte, betoni- ja tiilijäte, metallit sekä asbesti.

Purkujätteiden materiaalihyödyntämisen aste oli 70,71 % ja energiahyödyntämisen osuus 29,28 %.

Purkutyön valmistuessa edettiin varsinaisiin korjaustöihin. Työvaiheen muuttuessa purkamisvaiheesta varsinaiseen korjausvaiheeseen, kohteesta muodostuvien jätteiden koostumus muuttui merkittävästi – betoni- ja tiilijätteen osuus laski merkittävästi ja muiden jätejakeiden suhteellinen osuus kasvoi.

Jätejakeiden koostumuksen muutos aiheutti sen, että purkutyötä varten suunniteltu lajittelusuunnitelma ei käytännössä enää toiminut – työmaalta saatiin kerättyä vain kahden laatuista rakennusjätettä ja kohteen materiaalihyötykäytön osuus putosi 28,9 prosenttiin. Kun materiaalihyötykäytön osuus oli laskenut, oli myös kustannusten osuus jätetonnia kohden kääntynyt jyrkkään nousuun.

Työmaalla huomattiin jätteiden kierrätysasteen pieneneminen ja mietittiin, että millaisia vaihtoehtoja työmaalla olisi tilanteen korjaamiseksi. Yhdessä Vaihtolavacom Oy:n, joka vastasi Castreninkadun saneerauskohteen jätehuoltopalveluista ja pääurakoitsija VENUE:n (Veljekset Nuutinen Oy) kanssa yhteistyössä, työmaalle järjestettiin työmaakatselmus ja lajitteluneuvontakoulutus.

Työpisteiden jätteiden keräämiseen kehitettiin keräysvälineratkaisuja, jotka mahdollistivat lajittelun useampiin jätejakeisiin.

Työmaan pölynhallinta ja vaaratekijät portaikossa poistettiin siten, että purkujätteille hoidettiin kerroskohtainen odotustila. Odotustilasta toimitettiin jätteet edelleen keskitetysti tavarahissillä pääkierrätyspisteelle.

Näin saatiin jätteiden materiaalihyötykäytön osuutta kasvatettua huomattavasti varsinaisen korjaustyön aloituksesta sekä kustannukset saatiin pysymään maltillisina. Jalkautumisella työmaalle päästiin parhaisiin lopputuloksiin!

Uuden suunnitelman laatimisen yhteydessä sovittiin, että seurataan suunnitelman toteutumista säännöllisesti. Ensimmäinen tilanteen tarkastus tehtiin heinäkuussa 2022, noin kuukauden kuluttua uuden suunnitelman laatimisesta.

Tarkastuksen yhteydessä todettiin, että tilanne oli parantunut huomattavasti heinäkuun aikana – erikseen lajiteltavien jätelaatujen määrää oli saatu kasvatettua kahdesta kymmeneen, materiaalihyötykäytön osuutta nostettua 29,28 %:sta 66 %:iin ja heikkolaatuisempaa rakennusjätelaatua ei ollut muodostunut enää ollenkaan. Näin todettiin, että suunta on ehdottoman oikea ja samalla suunnitelmalla voidaan jatkaa.

Viimeisin tarkastelu tehtiin vuoden 2023 tammikuun puolessa välissä. Kehitys oli jatkunut samalla tapaa oikean suuntaisena. Kumulatiivisesti varsinaisen rakennustyön aloittamisesta alkaen jätteiden materiaalihyötykäyttöaste oli kohonnut 28,9 prosentista 62,1 prosenttiin ja kerättävien jätejakeiden määrä oli noussut kahdesta kymmeneen.

Kun varsinaisen saneeraustyökohteen materiaalihyötykäytön luvuissa päästään samalle tasolle kuin purkutyön osuudessa, on työmaalla todella onnistuttu. Saneeraustyövaiheen materiaalin syntypaikkalajittelu on huomattavasti haasteellisempi toteuttaa hyvin kuin purkutyömaan, jossa kohtuullisen helposti hyödynnettävät betoni- ja tiilijätteet muodostavat suuren osan kokonaismassasta.

Kokonaisuuteen vaikuttaa merkittävissä määrin betoni- ja tiilijätteiden lajittelun ja käsittelyn toteutus. Betoni- ja tiilijäte ovat suhteellisen helppoja erilliskerättäviä ja niille on olemassa erilaisia kaupallisia sovelluksia. Näin ollen materiaalihyötykäytön osuutta on suhteellisen helppo nostaa raskailla jakeilla.

Saneeraustyön osalta keveitä jätejakeita muodostuu huomattavasti enemmän ja materiaalihyötykäyttöasteen nostaminen on huomattavasti haasteellisempaa, koska eri jätelajien määrät ovat usein pieniä ja jätteet keveitä. Käytännössä saneeraustyön jätteiden lajittelun laadukas toteutus vaatii usein enemmän tilaa, enemmän keräysvälineitä ja enemmän suunnittelua sekä lisää työvaiheita.

Castreninkadun jätteiden lajittelun toteutumista on seurattua kohteen alusta saakka. Hyvä niin – nopealla reagoinnilla ja uudella lajittelusuunnitelmalla saatiin nopeasti katkaistua negatiivinen kehitys jätteiden syntypaikkalajittelussa.

Nopean reagoinnin lisäksi kohteessa saavutettuihin hyviin tuloksiin on vaikuttanut ennakkoluuloton ajattelu lajittelun toteuttamisessa. Suunnittelu toteutettiin yhteistyössä pääurakoitsijan ja jätehuoltopalveluiden toimittajan kesken, missä hyödynnettiin molempien osapuolien vahvin osaaminen.

Lajittelun suunnittelussa otettiin huomioon erilaisia keräysvaihtoehtoja ja valittiin niistä työmaalle parhaat käytännöt. Viimeisen silauksen onnistuneelle jätehuollolle mahdollistaa työmaan oma toiminta. Työmaalla otettiin suunnitelmat mukaan käytännön toteutukseen – ja lopputulos on suunnittelun mukainen eli hyvä!