• Ajankohtaista
  • Energia
  • LVI
  • Materiaalit
  • Mökki
  • Palvelut
  • Piha
  • Rakentaminen
  • Remontti
  • Sisustus
  • Talo
  • Tutkimus
  • Vapaa-aika

  • Etusivu
  • Palvelut

5 syytä opiskella rakennusalan työmaajohdon erikoisammattitutkinto (RET tai REAT)

Rakentajan toimitus
Kaupallinen yhteistyö TTS Työtehoseura
Julkaistu 29.06.2020Päivitetty 04.10.2022
20206_65621.jpg

Arvostetut Työmaapäällikkökoulutus (RET) ja Työnjohtokoulutus (REAT) ovat työn ohessa suoritettavia virallisia tutkintokoulutuksia. Suoritettava tutkinto on Rakennusalan Työmaajohdon erikoisammattitutkinto. Molemmat tutkinnon on tarkoitettu työn ohessa suoritettaviksi.

Info

Info

5 painavaa syytä

1. Yhteistyön paraneminen vuorovaikutustaitojen kehittymisen johdosta

2. Työmaan olosuhteiden hallinta ja ympäristön vaikutuksen entistä parempi huomioiminen työmaan etenemiseen

3. Projektin kokonaisuuden hallinnan kehittyminen ajallisen sekä taloudellisen suunnittelun ja ohjauksen johdosta

4. Työturvallisuusnäkökulmien huomioimisen johdosta parempi työhyvinvointi työmaalla

5. Ympäristöasioiden huomioimisen johdosta pienempi rakentamisen vaikutus yhteiseen ympäristöön

RET -koulutus on hyväksytty Fisen pätevyyskoulutukseksi. Sillä vahvistetaan pätevyyttä vastaavan työnjohtajan, työmaainsinöörin tai työpäällikön tehtäviin. Tutkinnon suorittaminen parantaa sekä tutkinnon suorittajan mutta myös koko yrityksen valmiuksia toimia nykyaikaisesti, laadukkaasti ja kannattavasti. Lähipäiviä on 1-2 /kk ja koulutuksen näyttötyöt keskittyvät oman työmaasi kehittämiseen.

Rakennustyömaan työnjohdon osaamisala, REAT
- on työnjohtaja joka on johtaa käytännön työtä työmaalla

Työmaapäällikön osaamisala, RET
- on työpäällikkö, joka toimii työnjohtajien esimiehenä

Opiskelijan tausta, koulutus ja työkokemus vaikuttaa siihen kumpaan hän hakeutuu.

Kysy lisää:
Mikko Myller
Koulutuspäällikkö Asiantuntija- ja työnjohtokoulutus
050 3425 570
mikko.myller@tts.fi

Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje
Alan uutisia, tutkimuksia, tuotetietoa, asiantuntijahaastatteluja, keskusteluja – RakentajaPRO:n uutiskirjeessä saat kerran viikossa sähköpostiisi koosteen rakentamisen ammattilaiselle ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje on maksuton.

Aiheeseen liittyvää

Asbestin poisto ulkoseinästä

Uusi asbestilainsäädäntö voimaan 2016 – mitä pitää huomioida?

Suomessa toteutetaan jatkuvasti asbestipurkuja normaalina purkuna ja ihmiset altistuvat asbestille täysin turhaan. Asbestilainsäädäntö velvoittaa, että kiinteistön omistajan, rakennuttajan tai muun rakennustyötä valvovan velvollisuus on ennen korjaustöihin ryhtymistä selvittää, onko rakennuksessa asbestia. Selvitettävä on sen lisäksi, missä kohtaa rakenteissa sitä tarkkaan ottaen on, mikä on asbestin laatu ja pölyävyys sekä suositus jatkotoimenpiteistä. Velvoite koskee myös koneiden purkutöitö sekä kiinteistöjen huoltoa- ja kunnossapitoa eli töitä, joilla ei varsinaisesti ole tekemistä rakennusalan kanssa.

201711_51017.jpg

Rakennusalalle kosteuskoordinaattoreita

Kosteus- ja homevauriot rakennuksissa ovat merkittävä terveydellinen ja taloudellinen haitta. Kosteudenhallina työmailla saatetaan aloittaa myös aivan liian myöhään. Rakennusala on päättänyt muuttaa tilanteen. Kosteudenhallintakoordinaattoreilla on siis iso vastuu. Ovatko homekoulut vihdoin historiaa?Rakennusten kosteus- ja homevaurioista johtuva sisäilman huono laatu on jo pitkään arvioitu yhdeksi maamme suurimmista ympäristöterveysongelmista. Rakennuksen kosteusvaurion syy on harvemmin yksittäinen. Useimmiten se johtuu monen tekijän summasta."Kosteusvaurioiden keskeisimmät rakennustekniset syyt tunnetaan, mutta niitä ei tunnuta osaavan vieläkään estää ennakolta tai korjata oikein. Tiedon puute ja jopa asenne työtä kohtaan ovat usein taustasyinä. – Näin tehdään, koska näin on tehty ennenkin", avaa rakennusalan kosteusongelmia TTS:n järjestämässä kosteudenhallinnan seminaarissa kouluttaja Sauli Paloniitty. – "Työmailla ei välttämättä tiedosteta rakennustyömaan olosuhteita verrattuna käytettäviin työmenetelmiin tai materiaalivalintoihin."

20201_61928.jpg

RAKSAVIRTAA saa korjausrakennus-työmaan virtaamaan

Työtehoseura (TTS) ja Tampereen yliopisto ovat kehittäneet parin viime vuoden ajan korjausrakennustyömaan toimintaa, tuottavuutta ja työhyvinvointia Raksavirtaa-hankkeessa. Taustana kehittämiselle oli Lean-ajattelu, josta kehitettiin työmaan virtautusmalli. Mallia on testattu pilottina Consti:n korjausrakennustyömailla, viimeksi HOAS:n isossa perusparannuskohteessa Helsingin Kannelmäessä. Mukana hankkeen ohjausryhmässä ovat olleet myös mm. Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto. Hanketta on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto ja Hämeen Ely.

20216_71065.jpg

Älyratkaisut edistävät kiinteistön energiatehokkuutta

Suomalaisen asumisen suurin kuluerä on lämmitys. Se kahmaisee keskimäärin 45 prosenttia kiinteistöjen kokonaisenergiankulutuksesta. Taloautomaatiojärjestelmiin integroitavilla älyratkaisuilla on mahdollista pienentää lämmityskuluja ja parantaa asumismukavuutta.

20221_76576.jpg

Lämpöpumppu toimii sähkökuorman tasaajana, kun virtavahdit on kytketty

Yhä tärkeämmäksi tullut sähkökuormanhallinta on ollut jo pitkään vakiovarusteena lähes kaikissa NIBEn lämpöpumppumalleissa. Virtavahtien kytkemistä kannattaa suositella asiakkaille lämpöpumpun asennuksen yhteydessä, sillä pieni lisätyö tuo suuren hyödyn.

201910_60499.jpg

Pumppurappaus nopeuttaa linjasaneerausta - katso työvaiheet

Kahdeksankerroksisen kerrostalon kaikkien 56:n asunnon kylpyhuoneiden seinät tasoitetaan pumppurappauksella. Someron Laaturappaus Oy:n tehokkaat koneet nostavat laastia 10 000 kg päivässä kerrostalon uumeniin. Ainoana yrityksenä Suomessa laastia saadaan tarvittaessa nousemaan jopa 100 metrin korkeuteen. Petri Mäkinen, yrityksen toimitusjohtaja, kertoo kiirettä pitäneen. Tänä vuonna kohteita on pumppurapattu noin 1500.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton